Perustuslaki ei ole puoluepolitikoinnin paikka

Keskiviikko 13.2.2019 klo 15:22 - Maria

Eduskunnan perustuslakivaliokunta on puurtanut soten kanssa tällä hallituskaudella poikkeuksellisen paljon. Viime aikoina samat kysymykset ovat alkaneet toistua: Miksi sotekäsittely kestää näin kauan? Miksi työtä on ollut niin paljon? Ja miksi sote on nyt jo kolmatta kertaa tällä hallituskaudella perustuslakivaliokunnan arvioitavana?

Soten alkuperäiset tavoitteet olivat palveluiden saatavuuden ja yhdenvertaisuuden parantaminen, ihmisten luukulta toiseen pompottelun vähentäminen eli integraatio ja kustannusten hillintä. Asiantuntija toisensa jälkeen on kuitenkin joutunut toteamaan, että ihmisten asema palveluiden saajina onkin pikemminkin heikentymässä, järjestelmä on pirstaloitumassa ja kaikkein heikoimmassa asemassa olevien palvelut suorastaan vaarantumassa. Sitä ei puolestaan voida pitää perustuslain näkökulmasta hyväksyttävänä. 

Muissa eduskunnan valiokunnissa puoluepolitiikka on vahvasti läsnä päätöksenteossa ja demokraattisesti valittujen edustajien jopa odotetaan puolustavan omien puolueittensa näkökulmia. Perustuslakivaliokunnassa ei puoluepolitiikalla sen sijaan saisi olla sijaa.

Perustuslaki ja sen tulkinnat kuuluu pitää päivänpolitiikan yläpuolella. Jotta tämä periaate toteutuisi, valiokunta pyrkii muodostamaan näkemyksensä kuulemalla mahdollisimman laajasti erilaisia asiantuntijoita, joista valtaosa on valtiosääntöoppineita eli perustuslain tulkintaan vihkiytyneitä professoreja. He toimittavat valiokunnalle kirjallisen lausunnon, yleensä esittelevät sen valiokunnalle myös suullisesti ja vastaavat valiokunnan heille esittämiin kysymyksiin. Perustuslakivaliokunnan käytännössä kirjallisesti annetut vastaukset ja suulliset vastaukset katsotaan painoarvoltaan samoiksi. Siksi valiokunnan kuulemisessa edustajat käyttävät paljon aikaa kysymysten esittämiseen.

Soten käsittelyssä perustuslakivaliokunta on kuullut valtiosääntöoikeuden asiantuntijoiden lisäksi lukuisia sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntijoita. Valiokunta on myös järjestänyt yhteiskuulemisia, joissa läsnä ovat olleet niin soteasiantuntijat kuin peruslain asiantuntijat.

Valiokunnan urakka alkoi kesäkuussa 2017. Saimme pöydällemme hallitusneuvotteluissa solmitun lehmänkaupan synnyttämän erikoisen soteviritelmän. Siinä kokoomus sai laajan sotepalveluiden markkinaehtoistamisen ja keskusta kauan haikailemansa 18 maakuntaa. Asiantuntijakuulemisten perusteella kävi ilmeiseksi, että tämä ratkaisu sisälsi niin massiivisen ja kansalaisten palvelut vaarantavan markkinaehtoistamisen eli pakkoyhtiöittämisen, että se lähetettiin yksimielisesti takaisin hallitukselle uuteen valmisteluun.

Vuotta myöhemmin kesäkuussa 2018 saatiin uusi esitys, josta laajoja ongelmia sisältävä pakkoyhtiöittäminen oli poistettu. Valiokunnan kuulemat sote- ja perustuslakiasiantuntijat totesivat kuitenkin, että esitys vaaransi edelleen ihmisten riittävien ja yhdenvertaisten palveluiden toteutumisen. Etenkin kaikkein heikoimmassa asemassa olevien ihmisten palveluiden todettiin heikentyvän uudistuksen seurauksena, uudistuksen rahoituksen todettiin olevan kestämätön, säästövaatimusten kohtuuttomia ja integraation parantamisen muuttuneen entistäkin heikommaksi. Perustuslakivaliokunta antoi sosiaali- ja terveysvaliokunnalle yksimielisen lausunnon, jossa edellytettiin sen korjaavan parisenkymmentä kohtaa, jotta esitys voidaan hyväksyä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä.

Nyt on kyseessä siis perustuslakivaliokunnan käsittelyurakka numero kolme. 

Onko sosiaali- ja terveysvaliokunta korjannut kaikki sille korjattavaksi annetut lainkohdat? Sitä on pohdittu ensin asiantuntijakuulemisissa yhteensä melkein 50 tuntia. Asiantuntijoiden mielestä ongelmia on edelleen runsaasti ja niistä syntyy perustuslaillinen ongelma.

Nyt valiokunnalla on vuorossa valiokuntaneuvosten lausuntoluonnoksen pohjalta käytävä valiokunnan jäsenten kesken käytävä yleiskeskustelu. Saadaanko keskustelu valmiiksi tällä viikolla? Vaikea sanoa. Kun yleiskeskustelu saadaan päätökseen alkaa lausuntoluonnoksen yksityiskohtainen käsittely. Tuossa työssä punnitaan valiokunnan jäsenten kyky hyväksyä asiantuntijoiden esille nostamat ongelmat. 

Mitä pidempään käsittely jatkuu, sitä enemmän erimielisyyttä valiokunnan sisällä on asiantuntijoiden näkemyksistä. Ja mitä enemmän asiantuntijoiden näkemyksiä sivuutetaan, sitä poliittisemaksi käy perustuslakivaliokunnan työ. Silloin perustuslakivaliokunta saattaa joutua siihen erikoiseen tilanteeseen, että valiokunta muodostaa kantansa äänestyksellä. Sellainen olisi hyvin poikkeuksellista. 

Perustuslaki on ihmisten suoja. Ja jos tuota suojaa murennetaan nyt sotessa päivänpoliittisista syistä, missä muissa asioissa valtaapitävät voivat äänten enemmistöllä tulevaisuudessa yrittää sen tehdä?

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: perustuslaki, perustuslakivaliokunta, sote