Vanhusten asia jäänyt epä-älyllisen argumentoinnin jalkoihin

Maanantai 20.8.2012 klo 11:03 - maria

Viikonlopun uutisointi hoitajamitoituksesta ja vanhuspalvelulaista on ollut paikoin varsin tragikoomista luettavaa. Kokoomus on saanut lyötyä läpi älyvapaan viestinsä, jonka mukaan SDP haluaa laitostaa kaikki vanhukset.
***
Vanhuspalvelulaki on laaja kokonaisuus, johon budjetoitu 144 miljoonaa euroa käytetään muun muassa ikääntyneiden kuntoutuksen, kotiin vietävien palveluiden, ja hammashuollon lisäämiseen. Tämä raha ei kuitenkaan turvaa kaikkein heikoimmassa asemassa, eli täysin autettavien vanhusten hoitoa. Kuntien itsemääräämisoikeus mahdollistaa sen, että ilman sitovia mitoituksia, kaikkein heikoimmassa asemassa olevien hoitoon ja hoivaan ei korjausta saataisi.
Nyt budjettineuvotteluihin tuotu lisärahan pyyntö hoitajamitoitukseen on tarkoitettu jo hallituksessa sovitun 144 miljoonan euron päälle pitämään huolta siitä, että kaikkein heikoimmassa asemassa olevat (kuten muistisairaat) vanhukset saavat riitävän hoidon.
***
Joko kyse on kokoomuksen taholta täydellisestä tietämättömyydestä siitä todellisuudesta, jossa muistisairaat ja täysin autettavat vanhukset elävät tai räikeästä välinpitämättömyydestä näitä yhteiskuntamme heikoimpia kohtaan. Joku raja politikoinnillakin pitäisi olla. Sitovia mitoituksia vastustetaan myös kuntien virkamiesten taholta. He katsovat asiaa aivan eri näkökulmasta kuin hoitohenkilökunta, omaiset ja hoidettavat. Heidän taholtaan kuulee paljon puhetta strategioista ja muista ylätason näkemyksistä, joita on kuultu jo vuositolkulla. Jos halutaan puuttua epäkohtiin, eivät puheet riitä.
Vielä äskettäin media oli täynnä surullisia tarinoita vanhuksista, joiden hoito ja hoiva on laiminlyöty liian vähäisen hoitohenkilökunnan takia. Nyt kun epäkohtaan voisi saada korjauksen, se onkin yllättäen huono asia.
***
Täysin autettavien vanhainkodeissa ja tehostetun palveluasumisen yksiköissä asuvien vanhusten hoitoa on ohjattu tähän mennessä vain suosituksilla, suositukset eivät ole toimineet. Siksi sitovia mitoituksia tarvitaan. Se ei ole pois muilta kotiin vietävistä palveluista. Vastakkainasettelu tässä on sama kuin väitettäisiin Mikael Jungnerin viikonlopun sydänoperaatioon osallistuneen hoitohenkilökunna olevan pois kouluterveydenhuollosta.
***
Maailma ei ole mustavalkoinen vaikka kokoomus haluaakin näin kärjistää. Siis vielä kerran: Vanhuspalvelulaki lähtee siitä, että kotiin vietävät palvelut ovat se ykkösasia. Tämä lukee itse laissa erittäin selkeästi. 144 miljoonaa euroa on paljon rahaa jolla saada kotiin vietäviä ja muita palveluita parannettua. Tästä rahasta on jo sovittu. On surullista, että kokoomus vastustaa nyt niiden vanhusten tilanteen parantamista, jotka eivät pysty enää kotonaan asumaan ja masinoi tämän vastustuksensa tueksi mittavan propagandakampanjan, jossa väitetään täysin epä-älyllisesti, että tämä tarkoittaisi kaikkien vanhusten laitostamista.

14 kommenttia . Avainsanat: vanhuspalvelulaki, henkilöstömitoitus

Vanhuspalvelulaki ja henkilöstömitoitus

Sunnuntai 20.5.2012 klo 15:12 - maria

Vanhuspalvelulain työryhmäluonnos on lähtenyt lausuntokierrokselle. Jo nyt on julkisuudessa esitetty paljon arvokasta palautetta työryhmän tekemän lakiehdotuksen sisältöön. Varsinaiseen lausuntokierrokseen osallistuvien tahojen palaute saadaan käyttöön muutaman viikon kuluttua. Sen jälkeen on poliittisen päätöksenteon aika. Kauan kaivattu laki on siis pian eduskunnan käsittelyssä.

Vanhustenhuollon räikeät epäkohdat on korjattava ja tämän lain pitää velvoittaa siihen kaikissa Suomen kunnissa. Lain toinen puoli liittyy ikääntyneiden palveluiden muokkaamiseen. Tarvitaan uusia toimintatapoja ja ihmistä ymmärtävää lähestymistä.

Omituinen väite, joka on toistunut muun muassa usean lehden pääkirjoituksessa, koskee kantaani vanhustenhoidon henkilöstömitoituksesta. Väite kuuluu, että olisin luopunut ajatuksesta säätää henkilöstömitoituksesta suosituksia järeämmin. Tämä ei pidä paikkansa.

Laista on tehtävä sellainen, että vanhustenhuollon epäkohdat saadaan korjattua.

Valmistelutyö

Vanhuspalvelulain valmistelu on kulkenut pitkän tien. Vanhuusasioihin erikoistunut emeriittaprofessori Sirkka-Liisa Kivelä teki asiasta ehdotuksen aikoinaan ministeri Hyssälälle. Viime hallituskauden lopussa edeltäjäni ministeri Risikko aloitti vihdoin kauan kaivatun lain valmistelutyön. Tuon työn tulos lähetettiin laajalle lausuntokierrokselle juuri ennen viime kevään hallitusneuvotteluja. Palautetta tuli peräti 330 sivua. Risikon seuraajana, tuo palaute tuli minun työpöydälleni. Kuten hyvään lainvalmisteluun kuuluu, pidin tärkeänä, että saatu palaute huomioidaan lain jatkovalmistelussa.

Kun viime syksynä nimesin työryhmän tekemään jatkovalmistelua, halusin siihen mukaan todellisia vanhusten huollon asiantuntijoita. Olin hyvin tyytyväinen, kun vanhuspalveluiden puolesta elämäntyönään taisteleva Sirkka-Liisa Kivelä otti haasteen vastaan. Sain mukaan myös eduskunnan entisen oikeusasiamiehen Ritta-Leena Paunion sekä Eläkkeensaajien keskusliiton Arja Ojalan ja Vanhus- ja lähimmäispalveluliiton Vappu Taipaleen. Työntekijöitä työryhmässä edusti STTK:n pääsihteeri Leila Kostiainen. Mukana olivat myös Kuntaliiton, valtiovarainministeriön ja EK:n edustajat.

Ilman poliittista ohjausta

Pidin tärkeänä, että työryhmä teki oman esityksensä ilman poliittista ohjausta.

Työryhmä on muokannut edellistä lakiluonnosta tuoden siihen aivan uutta ja laajasti iäkkäiden aseman parantamiseen liittyvää näkökulmaa. Tähän olen erittäin tyytyväinen. Eksaktien suhdelukuun perustuvien henkilöstömitoitusten suhteen työryhmä päätyi omasta kannastani poikkeavaan esitykseen. Tähän asiaan on vielä palattava. Pahoin pelkään, että ilman riittävän henkilöstömitoituksen määrittelyä velvoittavana, kunnissa ei hoideta asiaa kuntoon.

Työryhmän esityksessä henkilöstömitoitus on pykälään kirjoitettuna

Henkilöstömitoitukseen työryhmä viittaa pykälässä joka kuuluu näin: Toimintayksikössä on oltava henkilöstö, jonka määrä, asiantuntemus ja tehtävärakenne vastaavat iäkkäiden asiakkaiden lukumäärää ja heidän toimintakykynsä edellyttämää palvelun tarvetta ja joka turvaa heille laadukkaat palvelut.

Tarkemman numeerisen henkilöstömitoituksen säätämiseksi työryhmä esittää asetuksen antamisen mahdollisuutta, joka on lakiin kirjattuna. Asetus on aivan yhtä velvoittava kuin itse lakikin. Työryhmä ei kuitenkaan ehdota asetuksen antamista samaan aikaan lain voimaan tulon kanssa, vaan myöhemmin mikäli tarvetta.

Työryhmän esitykseen sisältyy myös sanktioiden käytön mahdollisuus.

Edellisessä lakiluonnoksessa palveluiden saannin ikärajaksi oli laitettu 75 vuotta. Henkilöstömitoituksesta siinä ei puhuttu lainkaan, eikä siihen sisältynyt sanktiomahdollisuutta.

Uudessa esityksessä ikärajaa ei ole, vaan vanhuspalvelulaki koskettaa kaikkia vanhuuseläkkeeseen oikeutettuja. Siihen sisältyy aivan uutena velvoitteena muun muassa gerontologien, geriatrien, turvallisen lääkehoidon, monialaisen kuntoutuksen sekä iäkkäiden suun terveydenhuollon riittävän asiantuntemuksen sisällyttäminen kunnan palveluihin.

Jotta riittävä moniammatillisuus toteutuisi, rahaa on tähän varattuna 45,4 miljoonaa. Riittävän henkilöstön palkkaamiseen ympärivuorokautiseen hoivaan on lain puitteissa varattuna 27 miljoonaa euroa. Tällä rahalla saa palkattua noin 700 lisähenkilöä. Vajeeksi on arvioitu jotakuinkin tuo sama määrä.

Työryhmän ehdotuksessa vanhuksia on kuultava palvelusuunnitelmia tehtäessä ja heiltä sekä omaisilta ja työntekijöiltä on kerättävä säännöllisesti palaute palveluiden laadun ja riittävyyden toteutumisesta. Tämä palaute on laitettava julkisesti nähtäväksi ja sen on ohjattava kuntien päätöksentekoa.

Esityksen mukaan kiireelliseen hoitoon pitäisi päästä välittömästi ja kiireettömään viivytyksettä mutta vähintään kolmen kuukauden sisällä. Esityksen mukaan palveluiden saamiseksi ei tarvitsisi tehdä kirjallista hakemusta, vaan suullinen pyyntö olisi yhtä sitova. Vanhusneuvostoista olisi tulossa lakisääteisiä.

Lakiesitys tulee eduskunnan käsittelyyn syksyllä ja sen on tarkoitus astua voimaan 2013 aikana.

11 kommenttia . Avainsanat: vanhuspalvelulaki, henkilöstömitoitus