Tapaus Esperi Caren pitää näkyä eduskuntavaaleissa

Maanantai 28.1.2019 klo 19:53 - Maria


Jos pääministeripuolue kokoomus olisi vuonna 2012 suostunut kirjaamaan SDP:n ehdottaman vanhusten hoiva-asumisen minimihoitajamäärän lakiin, olisivatko vanhustemme asiat nyt paremmin?

Ottaa sydänjuuria myöten lukea vanhusten ympärivuorokautisen hoivan piirissä tapahtuneista laiminlyönneistä hoivayhtiö Esperi Caressa. Tuntuu kuin palaisi 2010-luvun alkuun jolloin vastaavat uutiset olivat miltei viikoittaisia. Suomessa valmistauduttiin tuolloin vuoden 2011 eduskuntavaaleihin. Takana oli keskustajohtoisen porvarihallituksen vaalikausi ja se oli jättänyt murheellisen jälkensä suomalaiseen vanhusten hoitoon ja hoivaan. Ympärivuorokautisessa hoidossa ja hoivassa ei ollut riittävästi henkilökuntaa, vanhusten vaippoja ei vaihdettu tarpeeksi usein, aliravitsemus oli isona huolena, ulkoilemaan ei päässyt ja levottoman vanhuksen sänkyyn sitominen oli yleinen maan tapa. Oli selvää, että poliittisten päättäjien piti korjata tilanne. 

Hoitajat olivat raportoineet työssään kohtaamista epäkohdista silläkin uhalla, että heitä uhkailtiin sen johdosta jopa työpaikansa menettämisellä. SuPerin eli Suomen lähi- ja perushoitajaliiton näkemyksen mukaan tarvittiin henkilöstömitoituksen kirjaaminen lakiin silloisten suositusten sijaan. Suositukset eivät toimineet. Niiden rikkomisesta ei seurannut mitään vakavaa. Lain rikkomisesta puolestaan seuraisi sanktioita.

Kun vuoden 2011 eduskuntavaalien jälkeen sain hoitaakseni peruspalveluministerin työn, pidin itsestään selvänä, että riittävä määrä hoitajia oli edellytys hyvälle ja inhimilliselle hoidolle ja hoivalle, ja että asia piti saada kuntoon. Vaadin mitoitusminimiksi 0,7 hoitajaa hoidettavaa kohden. Se on taso, jonka myös SuPer katsoi riittäväksi. SDP:n hallituskumppani ja pääministeripuolue kokoomus ei tähän suostunut. Olisi ihanaa saada sanoa nyt vuoden 2019 alussa, että olin silloin väärässä. En valitettavasti ollut. 

Toinen huoleni vanhustenpalveluissa liittyi silloin muodikkaaseen vanhusten palveluiden yksityistämisintoon. Silloin moni oikeistopuolueissa uskoi ja vannoi yksityisten hoivapalveluiden nimiin. Niistä maalattiin kaunista kuvaa kodinomaisina ja virikkeellisinä vanhusten viimeisten vuosien onneloina. Jotkut niistä olivatkin, mutta niihin aikoihin alkoi myös trendi, että suuret hoivayritykset ostivat pienet tarkoituksenaan vallata markkinat ja tehdä omistajilleen mahdollisimman paljon voittoa. Nykyään vanhusten hoiva-asuminen onkin lähinnä kolmen suuren käsissä eli Esperi Caren, Mehiläisen ja Attendon.

Aikoinaan sitovaa henkilöstömitoitusta vastustettiin erityisesti juuri suurten yksityisten palveluntuottajien ja heidän etuaan ajavien taholta poikkeuksellisen voimakkaasti. Argumentteina käytettiin muun muassa täysin perusteetonta pelkoa siitä, että mikäli ympärivuorokautisessa hoivassa olisi riittävästi henkilökuntaa, kotihoidossa olevat vanhukset jäisivät vaille hoitoa. Väitettiin jopa demareiden päämääräksi saada mahdollisimman moni hyväkuntoinen vanhus kunnalliseen laitoshoitoon pois omasta kodistaan, koska sillä saataisiin kuntiin lisää työntekijöitä. Todellisuudessa hallitusohjelman kirjauksen mukaisesti vanhustenpalveluissa painotettiin nimenomaan kotihoidon ensisijaisuutta. Sen jopa ajateltiin tuovan säästöjä, kun kalliista ympärivuorokautista hoivaa voitaisiin vähentää.

Ihan älykkään oloisetkin ihmiset alkoivat hokea yksityisten palveluntuottajien mantraa siitä, että henkilöstömitoitus ei ratkaise hoivan laatua, kunhan hoivalaitosten johtaminen on kunnossa. Silloisen julkisuudessa ja hallituksen sisällä käydyn kiistelyn lopputulema ei ole suomalaisen politiikan parhaita hetkiä. 

Pääministeripuolueena kokoomus teki selväksi, että henkilöstömitoituksia ei lakiin kirjata. Kompromissina saatiin kuitenkin kirjaus, jonka mukaan kirjaukseen voitaisiin palata, mikäli yhdessäkään hoivayksikössä alitettaisi 0,5:n mitoitus. Hetkeksi tilanne vanhustenpalveluissa koheni tuon kirjauksen seurauksena. Sitovien henkilöstömitoitusten uhka oli kuin vaaniva leijona, joka uhkasi yksityisten palveluntuottajien voitontavoittelua. Mutta kauaa ei tuo uhka purrut. Viimeistään Stubbin hallitus lakaisi kirjauksen maton alle niin syvälle, että sitä seurannut Sipilän hallitus kirjasi hallitusohjelmaansa peräti 70 miljoonan euron säästöt vanhusten palveluista ja suunnitteli saavuttavansa ne alentamalla henkilöstömitoitusta vanhasta 0,5 suosituksesta 0,4:ään.

Esperi Caren tapaus osoittaa, että markkinavoimille pitää osoittaa selkeät rajat. Ahneus on valitettavasti moraalia vahvempi voima. Näyttää siltä, että vanhuspalveluiden korjaamisen osalta on edessä taas uusi taistelu. Tapaus Esperi Caren pitää näkyä eduskuntavaaleissa ja puolueiden pitää kertoa äänestäjille todelliset kantansa vanhusten palveluiden korjaamiseen. Minkälainen maa Suomi on, jos se alistuu voitontavoittelun kylmälle kädelle ja jättää vanhuksensa kerta toisensa jälkeen heitteille? Oikeistopuolueiden hellimä ajatus yritysten omavalvonnan ja suositusten riittävyydestä on osoittautunut vääräksi. Tämän ovat nyt aivan liian monet vanhukset joutuneet viimeisinä elinvuosinaan tuntemaan nahoissaan. 

Avainsanat: Vanhuspalvelut, vanhukset, ympärivuorokautinen hoiva


Kommentit

28.1.2019 21:12  Marja Leena Luukkonen

Kiitos, Maria Guzenina!

Kaikki mitä kirjoitat, on täyttä asiaa.

Sipilän hallitus on vastuussa nykytilanteen hurjuudesta, sillä kuten kirjoitit "Sipilän hallitus kirjasi hallitusohjelmaansa peräti 70 miljoonan euron säästöt vanhusten palveluista ja suunnitteli saavuttavansa ne alentamalla henkilöstömitoitusta vanhasta 0,5 suosituksesta 0,4:ään." Ja tässä ollaan!!! Omavalvonta, josta STM "puhekone-Saarikko" hymy huulillaan tv-uutisissa tänään 28.1.2019 puhui, ei tosiaankaan riitä.

Vahushoivan alennustilan, josta Esperin skandaali kielii, tulee ehdottomasti näkyä ja kuulua eduskuntavaaleissa. MUUTOS on välttämätön, jos haluamme olla ihmisoikeuksia kunnioittava valtio.

29.1.2019 6:15  Jukka Kuloaho

Maria, teit silloin 2010-2013 hyvää työtä vanhusten hyväksi ja olet sisukkaasti sitä myös jatkanut, kiitos siitä Sinulle.
Toivottavasti jaksat jatkaa samalla sykkeellä vaikka "kampittajia" onkin riittänyt Risikosta Saarikkoon ja heidän aatekumppaneisiinsa. Olen varma, että työsi tuottaa myös tulosta ja saat meidät ikääntyneet uskomaan, että meilläkin on tulevaisuudessa tuki puolellamme Sinussa ja tavallasi tätä työtä tekevissä.
Kiitos, että palautat mieleen vajaan vuosikymmenen tapahtumat ja toivon ettei se jatkuisi ja toistuisi.

29.1.2019 6:55  Mari Latvala

Ja kuinka moni hoitaja uupunut liian suuren työtaakan vuoksi. Koska aletaan Suomessa vihdoin arvostamaan vanhuksia,kaikista meistä tulee joskus vanhus joka tarvitsee hoivaa-ja turvaa sekä arvostusta. Monesti eläimiäkin kohdellaan paremmin. Miten tällainen kohtelu sallitaan ylimpien päättäjien taholta? Kaikki tietää miten huonokuntoisia vanhuksia hoidetaan liian vähällä hoitaja mitoituksella ja bisneskonsernissa jossa pyritään saamaan voittoa rahallisesti ihmisten kustannuksella,joka pitäisi lailla kieltää. Epäinhimillinen ja ihmisarvoa loukkaavaa toimintaa.

29.1.2019 11:06  Mikael Kallavuo

Tulisiko seuraavaan (punavihreään) hallitusohjelmaan kirjata tavoite säätää laki, joka nostaa hoitajamitoituksen riittäväksi (0,7 hoitajaan per hoidettava) ja määrätä siihen siihen riittävä julkinen rahoitus, esimerkiksi minimi 150 euroa per vuorokausi?
Tällöin julkinen ja yksityinen olisivat liki samassa kilpailutilanteensa niin rahoituksen kuin hoitajien riittävän määränkin suhteen.

 HS:n artikkelin mukaan tällä hetkellä kunnat maksavat yrityksille ympärivuorokautisesta hoivasta yrityksille keskimäärin 120 euroa. Kuitenkin kuntien ?oma kustannus on 150 euroa vuorokaudessa, ja Ruotsissa maksetaan yli 200 euroa?, Järvenpää sanoo." 

https://www.hs.fi/talous/art-2000005981058.html

29.1.2019 13:52  Ole Hokkanen

Ketähän oli Sipilän hallituksessa?
Hallitukset yksimielisesti hyväksyvät kaikki.
Siis kaikki Sipilän hallituksen päätökset ovat kaikkien hallituspuolueiden hyväksymiä. Jos ei hyväksy niin ulos.

29.1.2019 15:14  Ville Varjo, dipl.ins.

Hyvin kirjoitettu. Tuo samaa pätee muuallekin eli olipa kyse opettajista, maalareista, muurareista, lääkäreistä. kaupan kassoista tai vaikka mistä käytännön työtä tekevistä, niin liian pienillä resursseilla ei synny kunnon laatua.

29.1.2019 20:04  Tuokila

Hyvä että otit asian uudestaan puheeksi, olit ja olet taistelija, hyvä niin. Nyt saa Risikko ja Sipilä kattoo ittensä peiliin

8.2.2019 20:30  Jari Hämäläinen

Hei Maria. Jos nyt satsattaisiin esim. se 300 me hoitajien palkkaamiseen.
Käsittääkseni se toisi maksajille takaisin verotuloina ainakin 60 me. Muina kerrannaisvaikutuksina Suomen talouteen ostovoiman kehityksenä kymmeniä miljoonia. Nythän keskivertotalouden säästöaste on verrattain pieni. Tietysti on haasteena saada osaava työvoima "markkinoilta", mutta olisi hyvä lähteä oikealle tielle. Kohta hävettää olla Suomalainen..


Kommentoi kirjoitusta


Nimi:*

Kotisivun osoite:

Sähköpostiosoite:

Lähetä tulevat kommentit sähköpostiini