Työurien pidentäminen

Keskiviikko 5.12.2012 klo 7:30 - maria


Työurien pidentäminen ei ole turhaan kestoaiheena poliittisessa keskustelussa. Yksimielisyys on vankkaa sen suhteen, että työtä on tehtävä enemmän kuin nykyään, mutta keinoista saavuttaa tavoite löytyy paikoin suurtakin erimielisyyttä. Työurien pidentäminen eläkeikään pääsyä lakisääteisesti viivyttämällä on keino, jota etenkin oikeisto tuntuu pitävän lempilapsenaan. Myös kotihoidontuen leikkaamista tai kokonaan lakkauttamista väläytellään silloin tällöin. Tarkemmin tarkasteltuna näillä keinolla ei kovin pitkälle pötkitä. Tarvitaan ennen kaikkea työnteon pohjan vahvistamista: tarvitaan työtä ja työhön kykeneviä sekä työssä jaksavia ihmisiä. Myös perheen ja työn yhteensovittamiseen tarvitaan uusia ratkaisuja, sellaisia, jotka antavat perheille valinnan mahdollisuutta.

***

Ministeriössäni on paraikaa valmistelussa kotihoidontuen ja kokopäivähoidon välimaastoon sijoittuva uusi perheen ja työn yhteen sovittava järjestely. Nykyisellään kotihoidontukea ja kunnallista päivähoitoa ei voi yhdistää edes osapäivähoidon kohdalla. Monet vanhemmat kuitenkin haluaisivat tehdä osapäivätyötä ja näin käyttää enemmän aikaa vanhemmuuteen lasten ollessa vielä pieniä. Nyt työstettävässä mallissa päivähoitomaksuja kohtuullistettaisiin ja ne muutettaisiin tuntiperusteisiksi. Osapäivätyön pienentämän palkkakuitin kompensoisi uusi tukimuoto, jossa perhe saisi tätä mallia varten räätälöityä hoitorahaa. Ja samaan yhtälöön pitäisi vielä saada työnantajien tahto tarjota osapäivätyötä. Jälkimmäisin taitaa olla tässä yhtälössä se haasteellisin. Onneksi innostavia esimerkkejä osapäivätyönteosta löytyy kansainvälisessä tarkastelussa. Jos muualla on tähän pystytty, miksi ei meillä Suomessa.

***

Työ ja ihmisten hyvinvointi liittyvät olennaisesti toisiinsa. Tämä pätee niin työurien alku-, keski- ja loppupäässä. Alkupään osalta tammikuussa voimaan astuva nuorisotakuu antaa paljon toivoa nykyisellään dramaattisissa luvuissa olevan nuorisotyöttömyyden ja syrjäytymisen  taltuttamisessa. Joillain nuorilla syrjäytymisen alkujuuret kasvavat kuitenkin jo lapsuusajasta ja perheestä. On aivan liikaa niitä lapsia, jotka eivät ole esimerkiksi saaneet kotona läksyjentekoonsa tukea ja pudonneet tämän johdosta tiedon rappusilta. Viitosella selviää luokalta toiselle, mutta itsetuntoa ja elämänpohjaa sillä ei kovin vankaksi rakenneta. Ruotsissa on ymmärretty läksyjen tekemisen merkitys oppimisen ja nuoren itsetunnon vahvistajana. Siellä tehdään vankkaa tulevaisuuden rakentamista paikallisissa yhteisöissä, kun vapaaehtoiset ovat ottaneet haltuunsa koulupäivien jälkeen toimivat läksyringit. Etenkin maahanmuuttajataustaisille nuorille tällainen toiminta on suuri apu. Vaikka Suomi komeileekin peruskoulun osalta maailman kärkikastissa, esimerkiksi huostaanottojen suuri määrä kertoo toisenlaisesta hyvinvoinnin totuudesta. 

***

Perheiden hyvinvoinnin merkitystä koko Suomen menestymisen pohjana ei voi liioitella. Siksi perheisiin tehtävät satsaukset on nähtävä tulevaisuuden rakentamisena. Kun puhutaan kestävyysvajeen paikkaamisesta, on perheiden hyvinvointiin tehtävät toimet nähtävä itsensä moninkertaisesti takaisin maksavina investointeina. Ja tässä on yksi avain myös työurien pidentämiseen. Sukupolvelta toiseen siirtyvä syrjäytyminen on jo todellisuutta myös Suomessa. Jokaisen vastuuta omasta itsestään ja kohtalostaan on turhaa jankuttaa sellaiselle nuorelle, joka on kasvanut dokaavien vanhempien ja levottomuuden varjossa. Kuntien perhetyöhön tarvitaan lisää rahaa. Koulujen oppilashuoltoon on panostettava. Opettajien on saatava tehdä työnsä kunnolla. Hyvän siemen on kylvettävä sinne, missä maaperä on otollisin.


Kommentit

5.12.2012 13:27  reska tuominen

Missä tilastot: "Monet vanhemmat kuitenkin haluaisivat tehdä osapäivätyötä ja näin käyttää enemmän aikaa vanhemmuuteen lasten ollessa vielä pieniä". Me emme halua!!
Kokopäivätyö on meidän leipämme.
Akateemiseen koulutukseen, ylioppilas Maria hyvä. Ja heti, ennenkuin ministeripostinne päättyy 28.2.2013. Reska

15.12.2012 12:12  Kapa

Työurien pidentäminen ja näin eläkekarttumien kasvattaminen on hyvä tavoite ja palvelee meistä jokaista.

Olen jo pidempään kuitenkin ihmetellyt yhtälön ontumista sen osalta että eläköitymisikää pitäisi nostaa yläpäästä. Kun nykyisellään on olemassa tietty määrä työtä, jos eläkeikää nostetaan yläpäästä vaikkapa kahdella vuodella niin toisessa päässä työnsyrjään kiinnipääseminen lykkääntyy kahdella vuodella nuorten osalta koska työ sinänsä ei lisäänny eläkeiän nostolla. Työtä on siis itseään lisättävä jotta työpaikkojen määrä kasvaa ja työllistyminen on mahdollista.

Karkeasti voidaan sanoa että nykyisellään Suomessa 90 % työikäisestä väestöstä on joko työssä tai koulutuksessa ja joku prosentti on jo eläkkeellä mutta n 10 % on vailla työtä vaikka sitä hinkuisikin tekemään. Tämän työttömien joukon pienentäminen on merkityksellisempää niin ihmisten hyvinvoinnin kuin kansantalouden menestymisen kannalta kuin työurien pidentäminen. Jos työttömien määrä saadaan ensin puolitettua voidaan sen jälkeen aloittaa tarkastelu kuinka työuria (eläkekarttumaa kasvatetuksi) saataisiin pidennetyksi. Jokainen työllistetty parantaa eläkejärjestelmämme kestävyyttä monikymmenkertaisesti verrattuna vuodella tai kahdella korotettuun eläköitymisikään. Nuori 23 vuotias työllistyjä jopa 40 kertaisesti verraten yhden vuoden eläkeiän korotukseen.

Voi myös kysyä onko työnantajapuolen eläkeiän korotus nuorisotakuun pahin vihollinen. Toteutuessaan eläkeiän nosto ikääkuin sulkee työmarkkinat samaksi ajaksi kuin ikä nousee, ei tarvita uusia kun vanhoilla pärjätään taas pari vuotta pidempään.

10.1.2013 15:20  Arja

Työurien pidentäminen ei onnistu tällä menolla, koska nytkin työssä käyvät etenkin naiset ovat todella ahtaalla, vaikka olisi vakituinen työ, hyvä koulutus ja fyysistä/psyykkistä terveyttä.

Jos maisteritutkinnon suorittaneella, monipuolisen työkokemuksen omaavalla taidealan työntekijällä bruttopalkka on 2350 ?/kk ja keskiasteen koulutuksen saaneella kielitaitoisella lastenhoitajalla 1900 ? pääkaupunkiseudulla. Mitä he saavat sillä rahalla? vuokrattua pääkaupunkiseudulta korkeintaan 25 m2:n pohjakerroksen huoneen (n. 700?), puhumattakaan koskaan oman asunnon hankinnasta. Opintolainat on maksettavana ja syödäkin pitää. Miltä tuntuu nuoresta ihmisestä tällainen tulevaisuus, kun rahaa ei jää lainkaan säästöön, vaikka omat kulut ovat minimissään. Voiko ajatella, että pelkkä työ kuittaa kaiken ja ihminen joutuu tyytymään kylmiin vetoisiin asuntoihin ja samanaikaisesti iloisesti palvelemaan ja opettamaan muita työssään. Siinä on mielestäni jotakin ihmisarvoa alentavaa. Meille on aina uskoteltu, että opiskelu , itsensä kehittäminen ja oma yrittäminen kannattaa. Aina ei voi omaaan palkkaan vaikuttaa. Te kansanedustajat pystytte vaikuttamaan ja tuomaan esille myös tavallisten, kunnollisten, yksin asuvien nuorten ihmisten tilanteita päätöksenteon pohjaksi. Aina ei ole kyse perheistä, vanhuksista, sairaista, syrjäytyneistä, vaan aivan tavallisista ihmisistä, jotka yrittävät elää tätä elämää ja tehdä sitä työtä, mihin ovat kouluttautuneet. Te voitte vaikuttaa palkkoihin, edulliseen asuntotuotantoon ja verotukseen ja asumistukien ja muiden tukien nostamiseen sellaiselle tasolle, että työnteko ihan oikeasti kannattaa ja kannustaa ihmistä eteenpäin. Turha puhua työurien pidentämisestä ja palkkojen laskemisesta ainakaan naisaloilla/ päivähoito, kulttuurialoilla. Naisten palkkoja tulisi päinvastoin nostaa, koska he tekevät tärkeää työtä tämän yhteiskunnan eteen.

Pienituloisia kuritetaan joka suunnalta, esimerkiksi naisten tapaturmavakuutusmaksut nousivat 100 %, tässäkin vedottiin tasa-arvoon, vaikka naisille on tapaturmia sattunut päljon vähemmän kuin miehille.

13.1.2013 1:40  jari

olisiko aika työläisen saada koko kesä palautua eli kesälomaa koko 3kk ja talvilomaa 1kk niin kaikki saavat työtä

7.2.2013 12:59  Tiina

Onko muuten kukaan tehnyt työnantajien parissa kyselyn, kuinka monta prosenttia ko. yritykseen viimeisen 20 vuoden aikana palkatuista henkilöistä on ollut yli 50v? Tai 40v? Olen etsinyt useita vuosia pysyvää työpaikkaa kovalla koulutuksella (ajantasaisella sellaisella) ja kokemuksella. Pari kutsua rekryfirmaan on tullut, hakemusta ja CV:tä sekä kokemusta on ylistetty. Siitä eteenpäin ei sitten ollakaan edistytty. Ehkä palkkapyyntö alle puoleen? Sitä ennen olisi vain päästävä korjausveloista ja saatava perheen työttömät nuoret pois jaloista. Asunnon myyntikään ei auta, se ei poista kaikkia velkoja, koska kuntokin on se, mitä halvalla rakentaminen on aiheuttanut. Aika mielenkiintoista tämä elämä, ahdistusta ja epävarmaa tulevaisuutta.

Eipä olla kuitenkaan näin negatiivisia, nuoriso on sentään saanut kohtuuhyvin mielenterveyspalveluja ihan ilmaiseksi.

Se mikä ei tapa, sairastuttaa.


Kommentoi kirjoitusta


Nimi:*

Kotisivun osoite:

Sähköpostiosoite:

Lähetä tulevat kommentit sähköpostiini