Vanhuspalvelut

Perjantai 2.9.2011 klo 11:38 - maria


Professori Sirkka-Liisa Kivelän kirjaan kootut arkipäivän kokemukset vanhustenhoidon tilasta nykysuomessa ovat karmaisevia. Ikääntyneiden ihmisoikeuksia poljetaan paikoin törkeällä tavalla maassa, jota jotkut vielä toiveikkaasti kutsuvat hyvinvointivaltioksi. Vaikka maassa on paljon hyvää vanhusten hoivaa, tapahtuu aivan liian paljon myös sellaista mitä ei pitäisi.

Mitä ihmettä täällä Suomessa oikein tapahtuu?

Kuntien päättäjät, jotka viime kädessä kollektiivina hyväksyvät oman alueensa vanhustenhoidon linjaukset, suojaavat omaatuntoaan syyttämällä milloin mitäkin huonon tilanteen jatkumisesta. Toisaalta, kun nyt ollaan vihdoinkin toteuttamassa kauan kaivattua vanhuspalvelulakia, johon iäkkäiden oikeudet kirjataan, samat porukat vastustavat lain toteuttamista. Heidän mielestään kunnille ei pidä sälyttää uusia velvollisuuksia. Tilanne on kääntymässä erikoisen nurinkuriseksi. Siis ei saisi vaatia kuntia hoitamaan vanhuksiaan kunnolla? Tottakai saa ja pitää.

Katsotaan mitä viime hallituskaudella tapahtui. Silloinen peruspalveluministeri Paula Risikko aloitti vanhuspalvelulain valmistelun. Tätä oli jo ennen vaaleja vaadittu laajalla puoluerintamalla. Ministeri Risikko saikin työlleen varauksettoman tuen heti alkumetreiltä saakka myös oppositiolta. Silloin elettiin taloudellisesti hyvässä tilanteessa, valtion kassa oli ylijäämäinen. Silloinen oppositio (sd, vas, krist ja pers.) patistikin hallitusta ripeään toimintaan lain voimaansaamiseksi. Lakia ei tullut, mutta kahdeksan miljardin veronkevennykset kylläkin. Vanhuspalvelulain valmistelu jäi kesken. Risikko ehti lähettää lakiluonnoksen lausuntokierrokselle. Tuli vaalien aika. Käytiin hallitusneuvottelut. Hallitusneuvotteluissa sovittiin vanhuspalvelulain saattamisesta maaliin. Myös aikataulusta sovittiin. Lakiesitys tulee eduskunnan käsiteltäväksi ensi vuonna ja voimaan 2013 aikana.

Julkisuudessa esitettyjen epäilyjen vastaisesti hallitusneuvotteluissa sovitusta aikataulusta ei olla sosiaali- ja terveysministeriössä laistamassa. Minulle on kunnia-asia saattaa edeltäjäni aloittama lainsäädäntötyö voimaan.

Viime hallituskaudella lausuntokierrokselle lähetettyyn lakiluonnokseen tullut palaute saatiin läpikäytäväksi kesäkuun lopulla. Palautteen huomioiminen lain jatkovalmistelussa tuli minun tehtäväkseni. Lakia jatkojalostetaan saatujen palautteiden mukaisesti nyt mahdollisimman sitovaksi ja mahdollisimman hyvin ikääntyneiden ihmisoikeuksia turvaavaksi. Ainoa, mistä nyt poiketaan hallitusohjelmassa sovitusta, on lakiluonnoksen joidenkin osien ottaminen käyttöön etupainotteisesti jo ensi vuonna muuttamilla paikkakunnilla. Näistä syntyneistä kokemuksista on hyötyä, kun koko maa alkaa toteuttaa vanhuspalvelulain velvoitteita vuoden 2013 aikana. Toisin kuin edeltäjäni on julkisissa lausunnoissaan antanut ymmärtää, tämä ei muuta hallitusohjelmassa sovittua aikataulua, vaan onnistuessaan vahvistaa lain toteuttamista.

Yksi tärkeimpiä lain onnistumisen takaajia on ikääntyneiden hoitoon ja hoivaan osallistuvien työntekijöiden riittävyys. Vanhuspalvelulain tavoitteena on vähentää laitoshoivan tarvetta. Tämä tarkoittaa kotiin tuotavien palveluiden vahvistamista, kuntouttavan toiminnan lisäämistä ja ennaltaehkäisevään toimintaan painottamista. Jotta tämä kaikki onnistuisi, on näihin satsattava myös resursseja eli työntekijöitä. Lain valmistelussa ei tähän ole puututtu, minun mielestäni pitäisi.

Jo nykyisellään ympärivuorokautisen hoivan kohdalla on sosiaali- ja terveysministeriöstä laadittu henkilöstömitoitussuositukset. Kotiin vietävän hoidon kohdalla suosituksia ei ole.

Jotkin tahot ovat epäilleet suositusten vaikuttavuutta riittävän henkilökunnan turvaajina. Kyse ei ole uskon asioista. Tuoreen selvityksen mukaan suositukset ovat saaneet kunnat vahvistamaan ympärivuorokautisen hoidon henkilökuntaa valvonnan lisäämisen myötä. Mutta ei riittävästi, kuten Sirkka-Liisa Kivelän kirjan karmivat kertomukset todistavat.

Vanhuspalvelulaki on tämän hallituskauden yksi tärkeimmistä lainsäätämistöistä. Siksi se on tehtävä erityisellä huolella. Lain voimaansaattaminen ei saa myöskään vaarantua milloin mistäkin kumpuavaan vastustukseen. Ikääntyneiden hoidon ja hoivan pitää olla riittävää ja tämän aikaansaamiseksi on tehtävä työtä yhdessä rintamassa kaikilla päätöksenteon tasoilla. Huomioitavaa on myös, että yhdenkään kunnan ei tarvitse jäädä odottamaan vanhuspalvelulain voimaan astumista. Jo nykyinen lainsäädäntö edellyttää vanhusten ihmisarvoista kohtelua. Niissä kunnissa, joissa vanhustenpalveluita on lähdetty kehittämään oma-aloitteisesti jo kauan sitten, tilanne on hyvä. Nyt pitää saada koko Suomi hyvinvointivaltion edellyttämälle tasolle.

Avainsanat: vanhuspalvelulaki, ikääntyneiden hoiva


Kommentit

7.3.2012 10:21  Hoitaja

Kiitos kaikesta tähän saakka tehdystä työstä Sinulle Maria!! Olet hieno ihminen, oikeassa paikassa, oikeaan aikaan! Jaksamista työhösi myös sinulle!

2.9.2011 17:55  Deborah Paul Kabare

Hi Maria reading this i realized it a very and very difficult issue but i do praise your courage,strength and big heart you have to fight for elder people.

Good luck to you and best wishes

Deborah Paul Kabare

2.9.2011 13:09  Satu Kantola

Hyvä Ministeri,tehtäväsi on saattaa laki voimaan heti,ei ensi vuonna ei seuraavana...ihmiset jotka ovat meille sinulle, minulle meidän lapsille antaneet mahdollisuuden elää kuten haluamme,saavat järkyttävää kohtelua vuodeosastoilla ja hoitokodeissa yksityisissäkin jossa he maksavat itse siitä"hoidosta" . Olen itse seurannut viimeiset 5 vuotta tätä hoitajien työskentelyä.Kauhukseni olen joutunut toteamaan ettei koulutus ja alanvalinta ole tosiaankaan kohdannut.Sairaanhoitajilla on jonkinlaista ammattikunnoitusta ,mutta lähihoitajat leikkivät paperinukeilla .KYSE ON EHDOTTOMASTI TYÖMORAALISTA,ei henkilökunta pulasta,ei kunnat voi vaan työllistää hoitajia istumaan kahvipöydän ääreen,ei yksityiset sen enempää.Tähän lähihoitajien koulutukseen vanhusten puolella täytyy puuttua välittömästi.Missään työpaikassa ei suvaita sellaista kohtelua "asiakkaita" kohtaan .Työsopimuslaissa määrätään miten ja millä asiaan kuuluvalla vakavuudella työ pitää tehdä !!

Ja se laki koskee myös Sinua Hyvä Ministeri .

Ole vahva ja rohkea satatuhatta omaista on heti rinnallasi jos pystyt saamaan asiat kuntoon!

Ystävällisin terveisin ja jaksamista tehtävässäsi.

2.9.2011 14:12  Raija Toivonen

Hei Maria, hyvä, että olet ottanut tuon vanhuspalvelulain sydämesi asiaksi. Sitä tarvitaan, silloin kun puhutaan ihmisistä. Olen osittain Sadun kanssa samaa mieltä tuosta työmoraalista, mutta siihen liittyy myös työtapojen uusiminen. Vuosia sitten seurasin vierestä äitini ja appivanhempieni hoitoa maallisen elämän loppusuoralla. Äitini hoito Helsingissä Helenan kodissa oli hyvää. Siellä vanhusta, jopa alzheimeria puhumatonta, liikkumatonta potilasta kohdeltiin ihmisenä. Hoitajat olivat ystävällisiä ja kärsivällisiä. Mutta Toijalan terkkarin vuodeosastolla asia ei ihan näin hyvin mennyt. Onneksi molemmissa tapauksissa omaiset kävivät usein vanhustensa luona ja näin tuossa jälkimmäisessä tapauksessakin inhimillisyyttä lisäsi omien ihmisten käynnit.
Toisin oli sitten niiden vanhusraukkojen kohdalla, jotka siellä yksin odottelivat kuolemaa. Jos ei itse pystynyt syömään, niin ruokailut olivat lähinnä lappaamista. Muutoinkin nämä vanhukset jäivät huomiotta.

Tässä kyllä tulee esiin se, että Suomessa ei enää kunnioiteta vanhempia ihmisiä. Vanheneva ihminen on lähinnä haittatekijä tässä yhteiskunnassa. Ylipäätään vanhempien kunnioitus on kateissa ja se pitäisi saada takaisin. Kokemusta pitäisi arvostaa samoin kuin vuosien panostusta tämän yhteiskunnan hyvinvoinnin eteen.

Rohkeutta ja voimia sinulle Maria tässä vaikeassa asiassa!

T. Raija

25.1.2012 13:53  lil

Erittäin mielenkiintoista ja mikä tärkeintä erittäin informatiivinen.
link building companies

2.9.2011 16:37  Johanna Kosloff

Yhtään vanhusten hoivaajien työmoraalia ja heidän vanhuksia kohtaan osoittamaansa kunnioitusta puolustelematta haluan tuoda oman näkemykseni vanhusten hoivan nykytilasta esille. Olen lähihoitaja ja olen työskennellyt pienen maalaiskunnan vanhuspalveluissa 15 vuotta. Koko urani ajan olen kouluttanut itseäni työni ohella omaehtoisesti, koska ainakaan minun kohdallani jo laissakin säädetty lisä-ja täydennyskoulutus ei ole toteutunut. Koulutus ja osallistuminen yhteiskunnalliseen keskusteluun vanhusten hoivan tilasta on ollut minulle henkireikä vaativan työni lomassa.

Tällä hetkellä hoidan pitkälle muistisairaudessaan edenneitä vanhuksia ja hyvin harvan työpäivän jälkeen olen tyytyväinen siihen, miten minulla on ollut aikaa ja voimia hoitaa minun hoidettavakseni uskottuja vanhuksia. Jatkuva riittämättömyyden tunne, aikataulussa pysyminen takoo "takaraivossa". Joudun todella usein toteamaan, etten ole kyennyt tekemään työtäni siten, kuin vakaumukseni vaatisi.
Toki työssäni saan kokea ilon ja elämän kauneuden hetkiä, muuten en jaksaisikaan.
En väitä, että hoitajien työmoraalissa ei olisi paljonkin parantamisen varaa, mutta kannattaisi kysyä, mikä on vaikuttanut siihen, että hoitajat ovat töykeitä, uupuneita ja vanhuksien kunnioittamista vailla?

Joka päivä, ilta ja yö hoitajat kohtaavat vanhuksen, joka valittaa kipuaan, yksinäisyyttään, turvattomuuttaan. Joka päivä he kohtaavat vanhuksen, joka on arvaamaton, aggressiivinen, eksyksissä.
Joka päivä hoitohenkilökunta venyy äärimmilleen, kun vastuun kantaminen on koulutetun työntekijän kontolla. Joka päivä hoitaja on tukemassa kuolevia vanhuksia, heidän epävarmoja omaisiaan. Joka päivä joku hoitaja kokee kiusaamista työyhteisön, jopa esimiesten taholta. Hoitaja toivoisi joskus konkreettisia työolojen parantamistoimenpiteitä ja joskus lohduttavia sanoja työtovereiltaan, esimieheltä ja muulta johdolta. Rahaa ja resursseja harvoin tuntuu löytyvän.

Haluan tehdä tätä työtäni täydestä sydämestäni ja sielustani. Mietin vain, miten kauan jaksan, sillä työ on jo jättänyt minuun jälkensä, lähes viisikymppiseen naiseen, sillä tämä on sekä fyysistä että henkistä, vaativaa työtä, jota vain harva tuntuu arvostavan.

2.9.2011 19:45  Marianne

"Sitten, kun en enää muista nimeäni. Sitten, kun tämä päivä on sekoittunut eiliseen. Sitten, kun aikuiset lapseni ovat kasvaneet muistoissani pieniksi jälleen. Sitten, kun en enää ole tuottava yksilö, kohdelkaa minua silloinkin ihmisenä. Välittäkää minusta, antakaa rakkautta, koskettakaa hellästi, kello hidastaa, eräänä päivänä se pysähtyy kokonaan. Mutta siihen on vielä aikaa, antakaa minulle arvokas vanhuus."
(Tekijä tuntematon)

3.9.2011 0:07  neropatti

Tervetuloa maailmaan. Täällä tapahtuu paljon pahempiakin asioitakin kuin joku ´vanhuspalvelujen laiminlyönti´. Sellaiset asiat pitää vaan osata sulattaa.

3.9.2011 7:27  Pertti " Pepe " Heino

Päättäjät ! Tarvitsemme vahuspalvelulain, säädöksien valmisteluun ripeyttä, sekä todella järeää parannus tarkastelua myös kotihoitoon, kotiapuun , omaishoitoon, kartoituksiin, mitoituituksiin. kuntoutusohjelmiin sekä kaikki toimintakyvyn ylläpito toimenpiteet ovat erityisen tärkeitä ! Koko vanhushoitoketjut tulee toimia kunnolla koko maassa kaikissa kunnissa ! Täytyy luoda riittävät edellytykset, että omassa kodissa asuminen on mahdollista mahdollisimman pitkään myös taloudellisessa mielessä ! Pienet, huonot työtyöeläkkeet, joita 20 % + 80 % indeksijärjestelmä on syönyt vuosien varrella tuntuvasti ostovoimaa pois palkansaajiin nähden ! On aika toteuttaa käytännössä oikeudenmukainen tasokorotus ja eläkeindeksin korjaus! Vanhukset, ikäihmiset, sota,- rintamaveteraanit ansaitsevat hyvän kohtelun, sen olemme totisesti heille velkaa Pertti " Pepe " Heino

3.9.2011 11:53  Johanna Kosloff

Totta, maailma on kova paikka! Se, että näin on ei oikeuta välinpitämättömyyteen toisten, puolustuskyvyttömien ihmisten elämän edellytysten ja hyvinvoinnin puolustamisessa. Voimia sinulle Maria ponnisteluissasi mm. vanhuksien ihmisarvoisen elämän takaamiseksi. Olemme sydämissämme, sanoin ja teoin tukenasi.

5.9.2011 13:01  Seppo Ojala

Hyvä Maria
Jo nyt jotkut alan sosiaalineuvokset ovat skeptisiä lain aikaansaamisen suhteen. Toivottavasti ovat väärässä. Laki pitäisi saada
myös kotihoidon osalta toimivaksi ja kuntia velvoittavaksi. Voimaantuloa ei pitäisi siirtää hamaan tulevaisuuteen. Yhteys kuntauudistukseen saattaa siirtää sen toteuttamista. Kirjoittele asiasta lisää, kun asia etenee... (jos etenee..)

5.9.2011 15:28  coach.com

KABUL, Afghanistan ? In life and death, Sabar Lal?s story was riddled
with conflicting narratives. Multimedia Map RelatedTroops Kill Man Linked
to Al Qaeda and Attacks (September 4, 2011) Coach Handbags Outlet
Times Topic: AfghanistanAfter the fall of the Taliban government in 2001,
he claimed to be on the side of the Americans in the hunt for Al Qaeda,Chanel Outlet
but United States troops accused him of helping Osama bin
Laden and his allies flee to Pakistan. Coco Chanel Outlet
After five years in the American detention center at Guantánamo Bay,
Cuba, he returned to Afghanistan in 2007 and built a new life with Moncler Store
his two wives and nine children. They lived comfortably in a wealthy section
of Jalalabad, one of the safer big cities in the country.
But suspicions lingered, and on Friday, Louis Vuitton Online
coalition and Afghan forces killed him in a night raid at his residence,
acting on intelligence that he had been using his wealth to help lead
and finance insurgent attacks in the Pech Valley in Kunar, Chanel Outlet
the northeastern province where he grew up. Coach Handbags
His death has angered members of the Afghanistan High Peace Council,
who are responsible for reconciliation efforts with militants.
Council members say that just days earlier they had won a promise from
coalition forces to stop bothering Mr. Lal after they had detained him last month.
NATO officials insist they had not detained him. Moncler Coats Outlet
These conflicting details, among many others, add to the puzzle of Mr.Cheap North Face
Lal?s life before and after Guantánamo. His killing comes as the Peace Council,
appointed by President Hamid Karzai, is struggling to persuade Taliban fighters
to lay down their arms and rejoin society. Some council members worried Sunday that
NATO?s raid on Mr. Lal?s compound could further undermine those efforts.
?It really hurts the prestige of the Peace Council among the people of Afghanistan,?
said Haji Deen Muhammad, a council member. ?More importantly, those
Taliban members who were released through our process Moncler Shop
are going to have big concerns that this will happen to them.? Coach Wallets
Council members said NATO and Afghan forces detained Mr. Lal,
who was in his late 40s, in an operation early last month, Louis Vuitton Outlet
then turned him over to the National Directorate of Security, Afghanistan?s main
intelligence agency. But after assurances from Afghan intelligence officials and
high-level government officials that he did not pose a threat, the council,
working closely with its NATO counterparts, obtained his release, said Farhadullah Farhad,
the council?s deputy chief executive officer. Coach Outlet Online
?Everybody was involved,? he said, adding, ?They would not have released him unless he was proven innocent.?
Lt. Col. Jimmie E. Cummings Jr., a spokesman for the NATO-led military coalition,
said that until the operation that killed Mr. Lal, NATO forces had never coach online outlet store
?detained him or had him in custody.? Officials with the National Directorate of
Security did not respond to questions on Sunday. www.louisvuitton.com
White House officials have long worried about Guantánamo detainees reverting
to terrorism after their release. More than 600 prisoners have been released
or transferred to prisons elsewhere since 2002, a Defense Department
spokeswoman said Sunday. Last year, the Obama administration told Congress
that 117 former detainees were confirmed or suspected of turning to
terrorist activity. The prison still holds 171 detainees. LV
Mr. Lal, who was identified in Guantánamo records as Sabar Lal Melma,
was viewed by officials there as someone more committed to self-interest than to any cause.
He had come from a wealthy family in Kunar Province and had ties to prominent tribal elders.
Through years of fighting against the Soviets in the late 1980s and later against the Taliban,
he knew the treacherous mountain terrain along the Pakistan border intimately,
information valued by American forces searching for Qaeda crossing routes.
After the Taliban?s fall in late 2001, coach.com
he was given the rank of brigadier general and put in charge of 600 border security troops in Kunar.
But as Americans searched for Bin Laden in the mountainous Tora Bora region south of Kunar,
they suspected Mr. Lal of orchestrating rocket attacks against American forces.
They also suspected that he and a prominent tribal elder were helping Arab fighters,
perhaps even Bin Laden himself, escape to Pakistan.

5.9.2011 23:54  jarmo saustamo

Maria !

Kaikki me vanhenemme ja silloin haluamme, että me saamme hyvää hoivaa ja hoitoa .

Hoitohenkilökunta, joka on ensiluokkaista työskentelee äärirajoilla .

Vanhukset täytyy hoitaa niin, että he tuntevat turvaa ja että heistä välitetään . Resusseja pitää saada riittävästi ja jokaisen kunnan pitää huolehtia vanhuksistaan kunnolla .

Vanhuspalvelulaki nopeasti voimaan !

7.9.2011 7:19  neropatti

"Mitä ihmettä täällä Suomessa oikein tapahtuu?"
No olisi hyvä, jos edes ministeri tietäisi mitä tapahtuu. Vähäinen hauskuus tuntuu olevan se, että lähes ei kukaan tiedä yhtään mitään, mitä suomessa tapahtuu.

8.9.2011 9:45  Mittel gegen Hämorrhoiden

Kyllä itsekin vanhana ihmisenä sitä välillä miettii että miten ihmeessä sitä tulee toimeen sitten kun oikein todella vanhuus iskee..

9.9.2011 13:54  tuula meronen

mitä ihmettä tapahtuu, ei ole vain vanhusten ongelma, vaan lasten nuorten vammaisten työttömien siis kaikkien heiden, jotka ei nykysen BKT:tä tuijottavien mielestä ole "tuottavaa" Ihmettelankin miksi kansanedustajat eivät kuuntele kansaa vaan niin herkästi lähtevät myötäilemään yritys- ja sijoitusmaailman mielipiteitä, kuitenkin juuri heitä vastaan kansan edustajat on olemassa, juuri siksi työelämästä menetetty palkka maksetaan kollektiivisesti ja totta tosiaan vanhukset kuuluvat yhteiskuntaan ja heitä jos ketä kuulusi kunnioittaa.(miten käy veteraani-rahastolle, kun ei ole yhtään veteraania hengissä) Olemmeko oikeasti siirtymässä yhteiskuntaan jossa vanhuksille annetaan kultakello ja syaniidikapseli hymynaamalla kehoitamme:"ota vain tämä yksi pilleri, niin et eläissäsi tarvitse enempää" TOTTA, sen jälkeen voi kultakellon antaa seuraavalle.
On kuitenkin paljon arvoja joita ei voi mitata rahassa, uskonkin että juuri siitä johtuu kaikki rahamaailman sekasotku, kun emme voi tai osaa kunnioittaa ihmistä ihmisenä

30.1.2012 12:17  Patriootti

Hei,olemme aina velkaa vanhuksillemme hyvän hoidon sen valtavan elämäntyön jälkeen jonka he ovat eteemme tehneet.Puhaltakaamme kaikki yhteen hiileen ja tehkäämme parhaamme aloillamme että tämä toteutuu varmasti sielä paikanpäällä. Jokainen kokee sen vuorollaan. Sillä kun poissa on Hän yksin sä jäät niin suureen ikävään.

17.9.2011 10:20  supra footwear

Supra Shoes
Supra Footwear
Supra Skytop
Supra Skylow
Supra Tk
Supra Vaider

21.9.2011 13:20  Sirkka Pellikka

Hoivaajan työmoraalista;
Suurin joukko hoivaajista on lähihoitajia. Nyt työllisyystilanne maassamme on tuonut Kelan reserviläisten ylisuuren joukon. Heille on aina jokin "viisas" miettimässä ja ehdottanmassa "viimeistä" sijoituspaikkaa ennen 60-65 vuoden ikää. Hoivapaikassa on työttömiksi muilta aloilta joutuneita henkilöitä, joista osa on joutunut ottamaan pakosta hoiva-alan, koska se on ainoa joka työllistää tällähetkellä edes säännöliseen pätkätyöhön. Tämä on se porukka, joka tänäpäivänä joutuu venymään äärirajoilla työssään, vaikka olisivatkin kouluttautuneet alalle. Kuolemaa odottavan ihmisen hoiva on todella psyykkisesti rankaa, kaikki eivät siihen kykene. Taantuvan ihmisen hoiva on raskain hoivan muoto, koska siinä hoivaaja on toisen henkilön vajeiden varaosa; muistin, liikkumisen ruokailun..., psygologi, äiti, sisäkkö, ajankulu, toimenkuva on välittää työkseen, oli hoivattavan käytös mitä hyvänsä, eikä ne omaisetkaan aina helppoja ole. Kun uupumus tulee, silloin inhimillisyys lähtee, kukaan ei pysty uupuneena oelmaan enkeli toiselle.
Lisäkoulutus hoivatoimenkuvan muuttuessa ja päivittämisessä näyttää olevan joillekin vakiohenkilökunnassa vastenmielistä, kun ei olla halukkaita ottamaan tietoa vastaan on varmasti vaikea olla muuttuvassa työyhteisössä mukana. Työnantajalta löytyy myös koulutusvastaisuutta.Tähän kun lisätään "pikkupomojen" ja muiden esimiesasemassa olevien ammattitaidottomuus, jopa haluttomuus hoitaa oma leiviskänsä kunnolla ja ammattitaidolla. Ruokahuollon esimies saa olla vaikka kuinka monen 5 tähden ravintolan läpikäynyt henkilö, mutta kuolevien ravintolan tarpeet ovat aivan muuta, siellä tomatti ja kurkku on soseutettva. Alimitoitetun vakiohenkilökunan pitää jaksaa opastaa opiskelijaharjoittelijoita ja TE-toimistosta lähetettyjä työnsä ohella. Julkisen sektorin hoiva-alalla näyttää käyvän samalla tavalalla, kuin armeijassa, jonka tarkoitus on puolustaa maata ja auttaa kriisitilanteissa, ei olla kasvatuslaitos. Jos ed. hallituksen aikomus toteutuu tehdä Kelan reserviläisistä hoiv-apulaisia, on hoiva-ala samassa tilanteessa. Pitää muistaa; työttömäksi joutunut tai vakiohoivaaja ei ole syyllinen tähän tilanteeseen. Heidän tilanteensa määrätään. Raha on se joka puhuu, tärkeimmiksi kriteereiksi on tullut päätöksiä tekevillä halpuus ja sana tehokkuus, joka on osoittautunut monessa käytännöntilanteessa vain lisäävän kuormitusta ja hankaloittavan toimintaa. Kun on kysymys työstä, joka kuuluu yhteiskuntamme raskaimpiin, kuormittaa henkisesti ja fyysisesti, tärkeimmäksi työssäjaksamisen kannalta, koulutuksen lisäksi, tulee riittävä työntekijöiden määrä. Suomessahan mitoitukset ovat paljon alhaisemmat moneen muuhun maahan verrattuna. Jos aloitettaisiin siitä, että sosiaali- ja terveyspuolelle palautettaisiin ne rahat, jotka sieltä 90-luvun lamassa vietiin. ja uuden nousukauden huumassa unohdettiin palauttaa. Raha mitä 2000-luvulla on sanottu lisättäneen, on vasta oaspalautus viedystä ja hoivattavien määrä kasvaa koko ajan. Mikä parasta, tuo pantattu rahasumma olisi nyt mahdollisuus laitta oikeaan paikkaan, eli suorittavaan portaaseen, hallintoa on jo yli tarpeen. Vanhuspalvelulain alussa olisi alan liitojen pitänyt tehdä koko maan kattava kysely hoiva-alan työntekijöiltä, mitä he katsovat tarvitsevansa työssään ja työympäristössään ja mitkä ovat ongelmat ja parannusehdotukset. Käyttää siitä saatua suorittavn portaan kertomaa hyväksi lakia laadittaessa. Terveiset Teille tämän asian kanssa ahertajat!

21.9.2011 21:56  Johanna Kosloff

Sirkka: tekstisi on täyttä asiaa, yhdyn siihen täysin. Olet selvästi perillä asioista. Kiitos!

17.11.2011 11:08  Kuka ratkaisee rahapulan?

Jatkan vielä edelliseen: Ei mikään laki auta ko. asian korjaamisessa, jos rahaa ei yksinkertaisesti ole.

17.11.2011 11:04  Kuka ratkaisee rahapulan?

Ensiksi haluan ilmaista ministerille myötätuntoni ja jaksamista arjen vaikeuksissa, sillä niitä ainakin vanhustenhuollossa piisaa.

Mediallehan vanhustenhuolto on ikuinen herkuttelun aihe. Yksikään toimittaja ei kuitenkaan tiedä ko. asian todellista arkea.

Vanhustenhuollossakaan ei tule unohtaa, että sielläkin lantilla on kaksipuolta eli asiakaskunta (itse vanhukset ja omaiset) ja hoivapalvelujen tuottajat (kunnat ja yksityiset).
Sitten on vielä "suuren" Suomen maantieteelliset ulottuvuudet, jotka vaikuttavat kovin erilaisilta riippuen siitä katsellaanko niitä eleläisestä vai pohjoisesta näkökulmasta.
Ei saisi yleistää vanhustenhuollon moitteita liiaksi.
Kaikkialla puhutaan työvoiman vähyydestä, mutta yhtäaikaa unohdetaan, että raha on kuitenkin se millä nuo vajeet on helppo korjata.
Erityisen vaikeaa on korjata ihmisten asenteita, jotka ovat ERITYISEN SUURI hoidon laatu tekijä.
Eivätkä ne asenteiden muutos tarpeet koske vain hoitajia, vaan myös vanhusten omaisia ja vanhuksia.
Aikanaan ollessani vanhustenpalvelutalon toiminnanjohtajana törmäsin usein siihen, että vanhus voi olla hyvinkin tyytyväinen saamaansa hoitoon, mutta hyvin monet omaiset, "hyljättyään" vanhuksen, omaa pahaa omaatuntoaan pönkittääkseen marisivat kaikesta.
En toki väitä, että näin olisi yleisesti, mutta se lantin toinenkin puoli on tosissaan otettava asia. Ei tule unohtaa virkamiehiä, jotka temppuilevat vähäisten rahavirtojen kanssa. Mistä tulevat ne rahat, joilla vanhustenhuolto rahoitetaan?

Palvelut eivät saisi maksaa mitään ja kuitenkin yhteiskunnan tuottamia palveluja tarvitaan kasvavassa mitassa.
Omaiset eivät halua osallistua vanhempiensa hoivan kustannuksiin kuin hyvin yksittäisissä ja satunnaisissa tapauksissa.
Hoitajien työmoraali on varsin yksilöllinen ominaisuus eikä sitäkään saa yleistää. Ainakin Pohjois-Suomesta löytyy paljon hyviä hoitajia, joille työntekeminen on kunnia asia.
Väitän myös, että työmoraalin yksi "höltymisen syy" on se, että hoitajatkin kokevat voimattomuuden tunteen ylikuormitetussa työssään.
Työ on todella raskasta ja palkkaus ei kovin kehuttava, tässäkin taas törmätään rahaan.
Tosin uskon, ettei rahakaan auta jaksamaan hoitajia enemmän, ainoastaan lisä käsiparit tuovat kevennystä työhön.

Nyt rahoitus on kuntien vastuulla, mikä tuottaa hyvin paljon eriarvoisuutta valtakunnallisesti.
Olisiko tuossa sitten valtion vastaantulolla merkitystä esim. kuntien yli 65-vuotiaiden suhteessa korvamerkityin valtionrahoitus osuuksin.

30.1.2012 19:37  ex-toim.joht.

Patriootti, tarkoitithan tottakai vanhusten omaisia? Hoitajathan yrittävätkin parhaansa niillä voimavaroilla mitä heillä on.

30.9.2011 7:33  Risto Kyröläinen

Tervehdys Maria. Tässä yksi tapaus kotihoidosta, ja toimenpiteistä, mikä on jo lähellä heitteillejättöä. 93-vuotias tätini, asuu yksin Pukinmäessä, ostesporeoosi, kulumia niskassa, joutuu käyttämään rollaattoria, ei kykene hoitamaan hygieniaansa (suihkut ja muut) yksin. Hoitajina toimineet 82-vuotias Hyvinkällä asuva äitini ja Nurmijärvellä asuva sisareni. Kotihoitoa yritettiin, tätiäni "suihkuttaneet" hoitajat soittivat sisarelleni, että tule siirtämään täältä suihkusta pyykkikori, kun heitö ei koulutettu siihen. Kaatuillut usein huimauksen vuoksi. Ajantaju ja muisti hämärtynyt. Kun kaatuu, ei pääse yksin ylös. Löytyi viimeksi verilammikosta, oli ahtinyt hälyttää turvarannekkeella apua, ettei vuitanut kuiviin. Tutkimuksissa löytyi vielö rintasyöpä, joka leikattiin.
Nyt ollaan kotiuttamassa, koska tulee kuulema hyvin toimeen. Kaatumisvaara nyt moninkertainen: huimausta, jos nostaa päänsä - kaatuu; huimausta, jos kumartuu, kaatuu. On löytynyt kaatuneena vessasta, vaatekomerosta, pihalta. Turvaranneke palastanut tähän asti
Mutta kuka ottaa vastuun seuraavasta kaatumisesta, kun kaatuu ja joko loukkaantuu tai kuolee?
Vaikka paikalla kävisi kotipalvelu aamuin illoin, kuka valvoo yöt, jolloin yleensä lähtee pimeällä vessaan?
Siis kuka kantaa vastuun, kun seuraava onnettomuus tapahtuu

1.10.2011 2:23  tuula meronen

Maria, Maria MARIAA sua apuun huudetaan, vastaa jo huutoon moneen, sillä apua kaivatan. . .omaiset, vanhukset,, ei lapsenlapset voi kunnioittaa valtiota joka ei kykene huolehtimaan vanhuksistaan..jotka ovat maan eteen tehnyt pitkää ja rankkaa työpäivää--kannattaako nuorten edes lähteä yrittämään, jos kiitos on huonoa kohtelua(ei sen takia et työtä tekevät tekisivät sen huonosti, vaan sen takia et tekeviä käsiä on liian vähän ja liian pienellä palkalla) nyt on aika ja paikka joko kunnioittaa ihmisiä (vanhuksia, vammaisia) jotka ei ole nettotuottajia tai tappaa rehellisesti, niinkuin on ennenkin tehty(versus historiaa,niin suomessa kuin muualla)....mutta, etta tässä BKT-huumassa viellä unohdetaan lapset ja nuoret jotka, on tulevaisuuden tuotto,, tänään ei vain osata oppia eilisestä ja katsoa huomiseen

oi maria ota kantaa näihin kirjoituksiin joita on kirjoitettu, tai unohda blogisi ja tee jotain jos pystyt
tseppiä ajatuksillesi

1.10.2011 21:22  Markku Sallinen

Tätäkö se Kohtuden Suomi on, vai tätä?
Mikä ihme teitä meidän päättäjiä oikein vaivaa? Tässä jokin aika sitten hallitus päätti, että suomalaiset eivät voi julistautua alkuperäiskansaksi, koska niin ja niin monta prosenttia geeniperimästä on eurooppalaista. Onkohan kukaan tutkinut esimerkiksi Pohjois-Amerikan intiaanien geeniperimää ja paljonko siinä on alkuperäistä? Taustalla on tietysti kaivosyhtiöt ja niiden optiot/osakkeet, joita on sitten kahmaloitu päättäjien osakesalkkuihin kaivosalueiden luonnon tuhoamisesta välittämättä. Mikäli oltasiiin julistauduttu alkuperäiskansaksi, sillä keitä muita täällä muka on asunut ennen meitä, niin kaikki luonnonvarat olisivat viime kädessä kansan omaisuutta. Mutta kuulinpa tässä juuri, että suomalaislta ollaan viemässä hallituksen lakiesityksellä, josta ei kerrota ennen kuin se on astunut voimaan, ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUS! Jee, mitä seuraavaksi? Vain niin ja niin suurta palkkaa ansaitsevat saavat äänestää? Vain määrätyn omaisuusrajan ylittäneillä on Suomen kansalaisuus? Ei ole ihmisen ahneudella rajaa..!

4.10.2011 0:10  Matti Kalvia

Toivon,että vanhuspalvelulain avulla saadaan koko maahan samat vanhustenhoidon periaatteet.Hoivaa tarvitseville tulee tehdä säännölisin välein Rava pisteytys,ja lakiin tulee kirjata raja-arvo joka säätää ,että vanhus ei tule toimeen yksin kotona edes kotihoidon tuella.Hänen paikkansa ei ole sairaalan vuodeosasto.Se,että ihminen on vanha ei ole sairaus.Vanhuksen oikea sijoitus paikka on palvelutalo/tehostetun palvelun yksikkö.Palvelun saantia ei saa määrittää kuntien budjettiraamien rajat,vaan ihmisen palvelun tarve.Tämä pitää säätää vanhuksille subjettiiviseksi oikeudeksi.

16.11.2011 14:02  Tuomo Metsola

Hei
Vanhuspalvelulaki on erinomainen asia.
Henkilöstömitoitus tulee olla lakiin kirjattuna
muutoin ei ei toteudu.
Kehitysvammahuollossa on samoja ongelmia mitoituksen kanssa.
Koskeeko tämä laki kehitysvammahuollon henkilöstömitoitusta ?
Voisiko sitä ajaa tässä rinnalla.
Olen taipuvainen uskomaan , että hoitajia ei saada tarpeeksi ilman lakia.

21.11.2011 12:54  Kirsi-Marja Smeds

Ikälakiin ei tule kirjata hoitajien määrää ainakaan 0.6 suhdelukua suuremmaksi. Turha tehdä lakia, jota aivan varmasti tullaan rikkomaan.
Laskin ,että jos suhdeluku nostetaan 0.8 ( esim 25-paikkaisessa hoitopaikassa 15 koulutetusta hoitajasta 20 hoitajaan muutos) kustannus on noin 8000 euroa / iäkäs asiakas/ vuosi.
Kun tiedetään ,paljonko asiakkaita tulevaisuudessa on, ei vain yksinkertaisesti riitä maksajia.
Jos kunnassa on vaikkapa 600 ympärivuorokautista hoivaa tarvitsevaa asukasta, pelkkä kustannuskorotus olisi yli 4 miljonaa euroa vuodessa.
Turha hokea, että kunnan pihtaavat. Kuntahan on me ja veronmaksajien rahoilla toimintaa pyöritetään. Minkään kunnan talous ei tule kestämään tuota korotusta.
Onhan kunnilla muutakin tehtävää kuin vanhustenhuolto.
Myöskään kainakaan koulutettuja työntekijöitä ei tule riittämään. Täytyy katsoa, mitä tulevaisuudessa on edessä ennen kuin kirjataan lakiin turhia, toivottomia asioita.
Itse laki on hyvä ja hienoa, jos ikäihmisillekin tulee subjektiivisia laillisia oikeuksia.
Tärkeintä olisi, että nykyistä valvontaa tehostetaan ja pidetään huoli, että mitoitukset täyttyvät todella, ei vain paperilla.
Pyritään luomaan systeemi, joka takaa tasapuoliset mahdollisuudet saada hoivaa ja hoitoa riippumatta paikkakunnasta. Yhteiset kriteerit on hyvä asia kunhan ei mennä utopiaan niiden suhteen.

12.1.2012 20:36  kati Snow

Maria hyvä!

Muistan hyvin ajan, noin kymmenen vuotta sitten, kun työskentelin helsingissä kotisairaanhoidossa. Silloin oli erikseen kotihoito ja kotisairaanhoito. Kotisairaanhoitaja kävi tekemässä ns. sairaanhoidolliset toimenpiteet, mm. insuliinipistokset, haavahoidot, rr-mittaukset, katetroinnit ym. Kodinhoitajat kävivät suihkuttamassa, ruokaostoksilla yksin tai asiakkaan kanssa, tekivät ruokaa ja siivosivat. Työ oli ihanaa ja meillä oli hienot tiimit, riittävästi aikaa olla vanhusten kanssa, joita myös ulkoilutettiin. Jokainen teki sitä, mihin oli saanut koulutuksen ja olimme erittäin motivoituneita työhömme.

Sitten, n. v. 2000 tuli muutos, tuli "kotihoito", joka toimii edelleen. Kodinhoitajat laitettiin pois, vain lähihoitajan koulutus kelpuutettiin. Kauppa-asiat ja siivous sekä ruoanlaitto lopetettiin, ne pitää hoitaa yksityisesti. Lähihoitajat käyvät kotikäynneillä, aikaa on n. 15 min/käynti. Siinä vaiheessa itse lopetin ja vaihdoin työni terveyskeskukseen. Työ on nykyään liian rankkaa, sen näkee suuresta työpaikkojen tarjonnasta, että ala ei enää vedä.

Tähän päivään: äitini (88 v.) asuu yksin Tuusulassa omakotitalossa, hän hoiti isäni, joka oli vaikeahoitoinen isän kuolemaan saakka (2009). isä sai kunnalta palvelusetelin, jolla maksettiin yksityinen kylvettäjä. Siivoojan maksoivat itse, kaupassa kävi tuttava, kauppaan on n. 6 km.

Äidille luvattiin tehdä toimintakykyarviointi isän kuoleman jälkeen. Nyt lupauksesta on yli kaksi vuotta, kukaan ei käynyt, kunnes veljeni soitti kunnalle ihmetellen asiaa. Tiukan keskustelun jälkeen kotihoidon ohjaaja vihdoin tuli käymään. Äiti tarvitsee apua kylvetykseen, siivoukseen sekä kaupassakäyntiin. Tuttava ei enää pysty hoitamaan kauppa-asioita. Kylvetyksen suorittaa yksityinen joka myös siivoaa.

palvelusetelit ovat lopetettu tuusulan kunnassa. Äitini haluaa pitää yksityisen kylvettäjän, koska kunnalta tulisi joka kerta eri ihminen kylvettämään ja se on aika raskasta vanhukselle. kylvetys on intiimi asia. Hän maksaa mieluummin itse, kuin ottaisi sen avun kunnalta.

Ruoka ostoksista sovittiin kirjallisesti kunnan kanssa, heillä on sopimus S-ketjun kanssa, että sieltä toimitetaan ostokset, kun sinne ensin soitetaan, senjälkeen kaikki alkaa pelaamaan säännöllisesti. äiti soitti annettuun numeroon, jossa ihmeteltiin, heiltä ei löytynyt äidin sopimusta. Me lapset, jotka asumme helsingissä ja espoossa olimme siinä uskossa, että äidillä on ruokaa, emmekä käyneet viikkoon katsomassa tilannetta. kun menin sitten käymään tuusulassa, tuli ilmi, että ruokaa ei oltu tuotu. Äiti ei kehtaa valittaa, vaan alistui tilanteeseen.

Otimme yhteyttä kauppaan, jossa kerrottiin, ettei sopimusta ole heille tullut. Soitto sosiaalitoimiston kotihoitoon, asia oli unohdettu, paperi oli jäänyt roikkumaan hyllyyn.

Jos vanhuksella ei ole omaisia, jotka seuraavat asioita, vanhus on aika kurjassa tilanteessa. Me lapset emme pysty ajelemaan 60 km edestakaisin päivittäin, kyllä nämä asiat pitäisi kunnissa hoitaa paremmin.

Tämä on tätä päivää. Ei pitäisi luvata asioita, jotka eivät toteudu.

17.1.2012 11:18  Oikea hoitaja

Pitkään vanhustyötä tehneenä, voin sanoa, että parempaan päin on menty. 80-luvun alussa ei ollut edes vaippoja, ei edes hoitavia pesuvoiteita, työtavat ja menetelmät ovat hoitalalla kehittyneet valtavasti ja myönteiseen suuntaan. Vanhuspalvelulaki on hyvä asia, mutta monenlaista työtä hoitoalalla tehneenä, voin sanoa, että yhtä tarpeen olisi mielenterveyspalvelulaki. Olen sitä mieltä, että vanhuksia huonommassa asemassa ovat mielenterveyspotilaat/asiakkaat.

1.2.2012 13:47  Patriootti

Lainatakseni aiempaa kirjoittajaa:
Helsingissä kotisairaanhoidossa. Silloin oli erikseen kotihoito ja kotisairaanhoito. Kotisairaanhoitaja kävi tekemässä ns. sairaanhoidolliset toimenpiteet, mm. insuliinipistokset, haavahoidot, rr-mittaukset, katetroinnit ym. Kodinhoitajat kävivät suihkuttamassa, ruokaostoksilla yksin tai asiakkaan kanssa, tekivät ruokaa ja siivosivat. Työ oli ihanaa ja meillä oli hienot tiimit, riittävästi aikaa olla vanhusten kanssa, joita myös ulkoilutettiin. Jokainen teki sitä, mihin oli saanut koulutuksen ja olimme erittäin motivoituneita työhömme.

Sitten, n. v. 2000 tuli muutos, tuli "kotihoito", joka toimii edelleen. Kodinhoitajat laitettiin pois, vain lähihoitajan koulutus kelpuutettiin. Kauppa-asiat ja siivous sekä ruoanlaitto lopetettiin, ne pitää hoitaa yksityisesti. Lähihoitajat käyvät kotikäynneillä, aikaa on n. 15 min/käynti. Ja siitä ajasta otetaan vielä matkat/paperityöt pois ..no olen seurannut omaisena nuo molemmat siis ennen ja jälkeen 2000 hoitajien työnkuvaukset ja allekirjoitan täydellisesti tapahtuneen muutoksen .Puhalletaan yhteen hiileen tarkoittaa kyllä meitä omaisia ja lähihoitajia ja heidän kouluttajiaan,työnantajiaan Eikä Vähiten Päättäjiä ! ihan meitä kaikkia joita asia koskee.Ei syyttäen vaan kannustaen teitä ohjaamaan asioita parempaan suuntaan .Jaksamista ja Rohkeutta sinne työpaikalle!

20.4.2012 5:01  silitysvaihe

Taisi kiitokset mennä rusinoiden keräilijöille pullasta, kun aloitteet ja työt on jo tehty ajat sitten. Helpoin tehtävä on enää jäljellä eikä siihen voimia tarvita. Sen kun silittää.


Kommentoi kirjoitusta


Nimi:*

Kotisivun osoite:

Sähköpostiosoite:

Lähetä tulevat kommentit sähköpostiini