Hallituksen leikkaukset - kallis ihmiskoe?

Perjantai 16.10.2015 klo 14:29 - maria

Pääministeri Sipilän hallitus tuo eduskunnalle jatkuvalla syötöllä mitä erilaisempia tavallisten ihmisten arkeen heikennyksiä tuovia esityksiä. 

Hallitus ei ole ollut vallassa vielä edes puolta vuotta, mutta kansan oikeustajua vastaan sotivia päätöksiä on riittänyt jo aikaansaamaan useita mielenosoituksia sekä huolta ja epävarmuutta tulevaisuudesta.
***
Hallitus vie pienituloisilta eläkeläisiltä asumistukea. Hallitus heikentää kaikkein heikoimpien vanhusten turvaa vähentämällä hoitajien määrää. 
Lääkekulujen korvauksista leikataan ja eläkeläisiä rokotetaan myös verotuksen kautta.
***
Hallitus tekee leikkauksia koulutusjärjestelmäämme. Nämä leikkaukset vaikuttavat lasten ja nuorten oppimiseen ja jättävät opettajia työttömiksi. Koulutusjärjestelmään tehtävät leikkaukset heikentävät myös tutkimustyön edellytyksiä ja innovaatioiden syntymistä.
***
Tunnollisilta pienituloisilta työntekijöiltä kuten hoitajilta ja palomiehiltä hallitus leikkaa jo ennestään matalista ansioista. Parempituloisten 70 000 - 90 000 euroa vuodessa tienaavien osalta tuloverotus kuitenkin kevenee. 
Hallitus ajaa paikallista sopimista ilman esitystä minimipalkan määrittelemiseksi. 
Tällä viikolla hallitus ilmoitti myös leikkaavansa työttömyysturvan kestosta sekä poistavansa lapsilisien indeksikorotuksen. 
***
Touhuamisen puutteesta hallitusta ei siis voi syyttää. Mutta mitä näillä operaatioilla saadaan aikaiseksi, sen arvioimiseen hallitus ei ole halunnut pysähtyä. Kansalle on päätetty antaa sekoitus lääkkeitä, joiden yhteisvaikutusta ei hallituksen piirissä välitetä arvioida. Pääministeri Sipilän kiteytys hallituksen tekemisistä on paljon puhuva: "Ensin tehdään uudistus, sitten katsotaan vaikutukset." 
Kiteytyksensä pääministeri antoi vastauksena kun 85 suomalaista professoria ja tutkimuspäällikköä vaativat vetoomuksessaan hallitusta käynnistämään vaikuttavuusarvioinnin hallitusohjelman eri leikkauksista. Vetoomuksen tekijöiden mielestä hallituksen leikkausten laskun maksavat suurilta osin pienituloiset naiset. 
***
Luvassa on aikamoinen ihmiskoe tilanteessa, jossa Suomi pitää saada nousuun ja ihmisten luottamusta valtaapitävien päätöksiin pitäisi heikentämisen sijaan vahvistaa.
Oikeus- ja työministeri Jari Lindström totesi torstaina eduskunnan kyselytunnilla, että hallitus uskoo uudistuksiinsa. Usko on hyvä asia, mutta näin suuresti ihmisten arkeen vaikuttavissa päätöksissä tarvitaan myös kykyä pysähtyä arvioimaan uudistusten kokonaisvaikutus numeroilla ja faktoilla.
On paikallaan kysyä, mitä ne sellaiset säästöt ovat, joiden vaikutukset tulevat Suomelle asiantuntijoidenkin mukaan välittömästi ja pitkällä aikavälillä kalliiksi?

 

1 kommentti . Avainsanat: Leikkaukset, säästöt

Kenen syy kun Jeppe juo?

Tiistai 18.5.2010 klo 16:31 - maria

Lasten ja nuorten huostaanotot ovat tilastojen mukaan jälleen lisääntyneet. Lastensuojelun tukitoimia tarvitsisi useampi kuin joka kymmenes lapsi, mutta ei tarvitsemaansa apua saa. Lastensuojelun sijaishuollon määrä on kasvanut 1990-lamasta lähtien, jolloin tehtiin paljon pysyväksi jääneitä leikkauksia. Huostaanottojen määrä kasvaa yhä viiden prosentin vuosivauhtia.

 Tällaisten lukujen pitäisi toimia kiivaana hälytyskellona. Niinhän sitä luulisi. Ja silti lastensuojelun tukitoimenpiteitä on yhä vähemmän saatavilla. Syyksi sanotaan rahapula – kuntien rahapula.

 Sosiaali- ja terveysministeriössä pitkän virkamiesuran tehnyt Kimmo Leppo on kirjoittanut Kansan terveys on tahdon asia -selvityksen. Hän on nimennyt kirjasensa Olof Palmen "politiikka on tahdon asia" -lausetta mukaillen.

 Leppo toteaa muun muassa: "Kysymys on poliittisesta tahdosta ja siitä, että reaalipolitiikka lähenisi poliittista retoriikkaa. Elinolot, kasvuympäristö, ja kulttuuri ovat meitä yksilöitä suurempia voimia, ja kansanterveys määräytyy näistä sekä niitä muovaavasta poliittisesta tahdosta."

 Leppo tuo selvityksessään erinomaisesti esille syy-seuraus -suhteiden lainalaisuudet ja kokonaisnäkemyksen, joka tuntuu aivan liian usein jäävän toisarvoiseksi päätöksiä tehdessä.

 Myös lastensuojelujärjestöt ovat jo pitkään esittäneet huoltaan esimerkiksi perhetyön ja koulujen oppilashuollon puutteellisuudesta. Oireilevia lapsia ja heidän perheitään ei palveluiden vähenemisen vuoksi pystytä auttamaan oikea-aikaisesti.

 Kansan tulevan hyvinvoinnin kannalta on poliittisilla päätöksillä suuri merkitys. 90-luvun laman leikkauksista ei oltu vielä päästy sitä edeltävälle tasolle. Nyt tapahtuvat säästöt heikentävät siis jo silloin heikennettyjä palveluita.

 Mitä pidempään huonon tilanteen annetaan jatkua, sitä suuremmaksi tulee lasku tulevaisuudessa.

 Kun puhutaan Suomen kilpailukyvystä on osattava katsoa yhtä vaalikautta pidemmälle. Meidän voimavaramme on hyvinvoiva kansa. Terveyspolitiikkaa ei pidä katsoa vain sairauksien hoitamisen näkökulmasta. Pitää nähdä, mistä pahoinvointi ja syrjäytyminen saa alkunsa. Terve sielu on hyvinvoinnin perusta.

3 kommenttia . Avainsanat: lastensuojelu, leikkaukset, säästöt, perhetyö