Korjataan homekoulut vuoteen 2021 mennessä

Torstai 9.3.2017 klo 9:37 - Maria

Koulujen ja päiväkotien home- ja sisäilmaongelmat rasittavat lähes joka neljättä suomalaislasta. Työterveyslaitoksen arvion mukaan julkisten kiinteistöjemme homevaurioiden aiheuttamien terveyshaittojen kulut ovat noin 450 miljoonaa euroa vuodessa.

Huhtikuun kuntavaaleissa läpi pääsevillä valtuutetuilla on edessään valintoja, joista riippuu, jäävätkö he historiaan osana ongelmaa vai osana ongelman ratkaisua. Suomen koulujen ja päiväkotien home- ja sisäilmaongelmat on hoidettava kuntoon viivyttelemättä seuraavien neljän vuoden aikana. Lasten, opettajien ja muiden heidän parissaan työskentelevien terveys ei kestä 2020-luvulle jatkuvaa homekorjausvastuiden pakoilua. Suomen maine päivähoidon ja opetuksen kärkimaana on vain kiiltokuvaa, jos koulut ja päiväkodit sairastuttavat sisäilmaongelmillaan.

Yksi homeen ja sisäilmaongelmien kanssa kolkkoa kamppailua käyvä kaupunki on oma kotikaupunkini Espoo.

Suomen vauraimpiin kuuluvassa kaupungissa on korjausseurannassa 39 koulua ja päiväkotia. Yhdeksässä koulussa korjaukset alkavat seuraavan kahden vuoden aikana. Kahdeksan koulun oppilaat ovat tällä hetkellä väistötiloissa. Tämä tarkoittaa 2500 oppilasta. Peräti kahdeksan prosenttia espoolaisista koululapsista on joutunut jättämään tutun luokkansa homeen ja sisäilmaongelmien takia.

Espoon hätää kuvaa hyvin puutarhakaupunkina ihaillun ja Suomen kansallismaisemien joukkoon valitun Tapiolan kaupunginosan tilanne.

Tapiolan rohkeaa arkkitehtuuria ja lapsille turvallista vehreätä miljöötä tultiin aikoinaan ihailemaan Japanista ja Yhdysvalloista saakka. Nyt Viljo Revellin, Aarne Ervin, Otto-Iivari Meurmanin ja Heikki von Hertzenin suunnittelemien rakennusten ja puistojen seassa nököttää homeen runtelemia kouluja ja päiväkoti. 

Espoon ja koko Suomen koulujen ja päiväkotien ongelmat ovat kuitenkin ratkaistavissa. Siitä on todisteena homeesta ja vakavista sisäilmaongelmista kärsineen Tapiolan koulun yläasteen ja lukion remontti. Rakennushistoriallisesti arvokkaan koulun rakenteet ja tekniikka uusittiin täysin ja koulua laajennettiin kaksi vuotta kestäneen remontin aikana. Aikataulussa ja budjetissa pysynyt lähes 11 000 neliön korjausprojekti maksoi Espoolle 32 miljoonaa euroa. 

Ennen menestyksekkään remontin aloittamista Tapiolan homekoulua kuitenkin seisotettiin tyhjillään peräti kolme vuotta. Lähes 1000 koulun oppilasta ja opettajat odottivat kaupungin toimia väistötilojen parakeissa. Osa oppilasta ja opettajista sai terveysoireita myös väistötiloissa. Ja veroja maksavat vanhemmat olivat vuosikausia kiukkuisia ja huolissaan täysin aiheesta.

Homeongemien korjaaminen on tietysti kallista. Mutta kuinka paljon rahaa ja henkistä pääomaa maksaa kyvyttömyys ja haluttomuus priorisoida lapsiemme tulevaisuuteen vaikuttavia asioita? 

Seuraava valtuustokausi päättyy Espoossa ja muuallakin Suomessa keväällä 2021. Uusilla valtuustoilla on neljä vuotta aikaa tehdä konkreettisia investointivalintoja ympäri Suomen ja korjata akuuteimmat koulujen ja päiväkotien sisäilmaongelmat. 

Tätä tavoitetta auttaisi se, että Suomella olisi voimassa oleva valtakunnallinen homekorjausohjelma. Valtioneuvoston vuonna 2009 käynnistämä ja ympäristöministeriön johdolla toteutettu ”Kosteus- ja hometalkoot” –niminen toimenpideohjelma päättyi jo toissa vuonna. Tästä huolimatta pääministeri Sipilän hallituksen ohjelmassa kosteus- ja homeongelmien ratkaisemiseen ja rakennusterveyden edistämiseen ei ole kiinnitetty mitään huomiota. Samalla kun olemassa olevat sairaat rakennukset on saatava kuntoon, on myös varmistettava, että homeongelmaan johtaneita rakennusvirheitä ei tehdä enää koskaan.

SDP ehdotti vuoden 2017 vaihtoehtobudjetissaan miljardin euron korjausohjelmaa homeongelmien ratkaisuun. Miljardin euron panostus lastemme ja heidän kanssaan työtään tekevien terveyteen sekä suomalaiseen työhön olisi sekä merkittävä inhimillinen investointi että työllisyystoimi. SDP:n mallissa valtio tarjoutuu maksamaan kunnille 10 prosenttia korjausinvestointien kuluista. Valtion 100 miljoonan euron siemenraha helpottaisi kuntatason päätöksenteon tuskaa ja auttaisi käynnistämään korjausrakentamisen tasa-arvoisesti ympäri Suomen. Idea on edelleen hallituksen käytettävissä.

Olennaista kuitenkin on se, että koulujen ja päiväkotien homekorjauksista päättävät uudet kunnan- ja kaupunginvaltuutetut näkevät ja löytävät toisensa yli puoluerajojen ja investointikattojen. Ilman yhteistyötä ja yhteistä tahtotilaa ei tätäkään ongelmaa saada korjattua. Niin kauan kuin homeongelma pysyy, tuhoaa se Suomen tulevaisuuden pääomaa. Vaikka homeongelman korjaaminen vaatii rahaa, tulee sen hoitamatta jättäminen paljon kalliimmaksi.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

1 kommentti . Avainsanat: Sisäilmaongelmat, homekoulut

Perusporvarihallituksen sote tulee, oletko valmis?

Tiistai 7.3.2017 klo 14:37 - Maria

Sipilän hallituksen esitys maakuntauudistukseksi ja sote-järjestämislaiksi on saatu tällä viikolla eduskuntakäsittelyyn. Työhuoneeni pöydällä jököttää tuhat sivua tekstiä ja pykäliä, joilla pitäisi saada suomalaiset sosiaali- ja terveyspalvelut kestäville kantimille pitkälle tulevaisuuteen. Toinen vastaava nivaska jäi kotiini yöpöydälle, vaikka sitä lukiessa ei uni varsinaisesti silmään tulekaan. Tässä valtavan suuressa uudistuksessa on kyse ihmisen kallisarvoisesta terveydestä ja ainukaisesta hengestä. Ja siksi se millä tavalla sote-uudistus toteutetaan ei ole toisarvoinen asia. 

 

Uudistuksen alkuperäinen tavoite oli nopeuttaa ihmisten pääsyä lääkärille, sujuvoittaa hoitoketjuja ja parantaa ihmiset mahdollisimman nopeasti ja tasa-arvoisesti. Useiden asiantuntijoiden mukaan on käymässä kuitenkin toisin. Hallituksen valitsemassa sote-mallissa on kyse hyvinvointiyhteiskuntaan kohdistuvasta systeemimuutoksesta, jonka keskiössä on monikansallisten yritysten voitotekomahdollisuuksien lisääminen ja näiden voittojen maksatus suomalaisilla ihmisillä verojen ja kallistuvien asiakasmaksujen kautta.

 

Tätäkö suomalaiset ovat tilanneet äänestäessään keskustalaisia, kokoomusta ja perussuomalaisia? Eivät tietenkään. Ja juuri siksi hallitus yrittää nyt epätoivoisesti saada mustan näyttämään valkoiselta. Sotesta on tullut hallitukselle arvovaltakysymys, joka estää mukana olevia hakemasta keisarille nopeasti vaatteet päälle.

 

Seuraavien viikkojen aikana hallituspuolueiden edustajat tulevat syyttämään oppositiota pelottelusta. Hallitus tulee argumentoimaan, että uudistus on välttämätön, että sitä ei voi jättää tekemättakään. Ja siinä hallitus on tietysti oikeassa. Parhaat argumentit ovat aina sellaisia, joista ei voi olla eri mieltä. Hallitus valitsee älyllisen valehtelun puolustaessaan sote-malliaan, mikä on surkuhupaisaa. Tietysti uudistus on välttämätön.

 

Muutama vuosi sitten tehdyssä OECD:n 15 maan vertailussa vain Virossa ja Yhdysvalloissa oli suurempaa eriarvoisuutta lääkäripalveluihin pääsyssä. Eihän sellaista voi hyväksyä hyvinvointi-Suomessa. Mutta malli, joka useiden asiantuntijoiden mukaan lisää ajan kuluessa eriarvoisuutta ja romuttaa myös sosiaali- ja terveyspalveluiden tällä hetkellä toimivat osat, on käsittämätön ratkaisu.

 

Terveys on hyvin henkilökohtainen ja kallisarvoinen asia. Hyvinvointiyhteiskunnassa sen vaalimisen ei pitäisi olla kiinni pankkitilin saldosta. Sote-valmistelun keskeinen hahmo professori Mats Brommels on varoittanut jo hyvän aikaa, että terveydenhuollon asiakasmaksut tulevat nousemaan. Samainen professori on myös ennustanut yksityisten terveysvakuutusten markkinoiden kasvavan. Eikä ihme.

 

Hallituksen sote-mallissa yhteiskunta laitetaan aluksi maksamaan niidenkin yksityiset terveyspalvelut, jotka ovat tähän mennessä maksaneet ne joko osittain itse tai kattaneet kustannukset yksityisillä vakuutuksilla. 

 

Kansaneläkelaitoksen mukaan hallituksen kaavaileman uudistuksen myötä julkisiin lääkäripalveluihin tulee vuosittain peräti viisi miljoonaa käyntiä lisää. Sen päälle kolme miljoonaa lisäkäyntiä julkiseen hammashoitoon. Näiden kustannus tulee olemaan miljardi euroa. Vaikka kolmen miljardin säästöjähän tällä uudistuksella parempien palvelujen lisäksi haettiin. Sanomattakin selvää, ettei suomalaisella yhteiskunnalla ole tähän varaa.

 

Joten ennen pitkää ne säästöt pitää saada toteutettua. Jo nyt hallitus on pelotellut vanhuksia ja heidän omaisiaan säästöillä, jotka eivät voi toteutua ilman vanhusten huollon nykytilanteen kurjistamista entisestään. Vanhuspalveluiden säästöpotentiaaliksi on laskettu miltei miljardi euroa vuodessa.

 

Ja kun vanhusten palveluista ei saada niistettyä enempää, on seuraavana askeleena koko sosiaali- ja terveyspalveluiden palvelutarjonnan vähentäminen ja hoitoon pääsyn vaikeuttaminen. Ja juuri tämän vuoksi professori Brommelskin ennusti jo viime keväänä yksityisten terveysvakuutusten markkinoiden kasvavan ajan myötä. Vakuutuksilla kun saa korvattua ne palvelut, jotka eivät tulevaisuudessa kuulu yhteiskunnan palvelupalettiin.

 

Kuka on siis Sipilän hallituksen sote-uudistuksen voittaja? Arvioi sinä. Ehkä minun ei tarvitse sanoa enempää. Mutta siteeraan tähän loppuun professori Anneli Anttosta, jonka näkemys hallituksen sote-esityksestä on valtavalla huolella kyllästetty. Hän sanoi Yleisradion haastattelussa: "Tulella ei voi leikkiä, ja talon voi polttaa vain kerran."

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Sote, sote-uudistus

Tolkuttomat ajokoirat

Perjantai 12.2.2016 klo 12:20 - maria

Eduskunnan kevätkausi alkoi synkissä tunnelmissa. En muista kahdentoista vuoden politiikassa työskentelyni aikana olleen vastaavaa ohipuhumisen ja vastakkainasettelun ilmapiiriä.
***
Tasavallan presidentti avasi valtiopäivät jatkaen uudenvuoden puheensa linjaa, jossa totesi, että Suomella ei ole mahdollisuutta auttaa kuin vainon vuoksi tänne tulevia. Presidentti totesi myös, että olemme oppineet haukkumaan toisiamme. 
Runolliseen kryptisyyteen taipuvainen presidenttimme jätti puheeseensa poikkeuksellisen paljon tulkinnan varaa. Ja tiesihän sen, mitä siitä seuraa.
***
Vaikka itse en tulkinnut presidentin kehottavan Suomea rikkomaan kansainvälisiä sitoumuksiaan, ymmärrän että sellaisellekin tulkinnalle syntyi sija. Ymmärsin myös niin, että presidentti halusi sanoa, että siirtolaisuus ja turvapaikan tarve pohjaavat eri hädästä. 
***
Jos Niinistön puheen tarkoitus oli koota kansakuntaamme kohtaamaan nykyiset ja tulevat vaikeudet liberaaliin arvopohjaamme nojaten tolkullisina ja rakentavina, vikaan meni. Juristina ja kansakunnan tunnetuimpana kamreerina Niinistö tietää sanojen ja välimerkkien merkityksen. Historiaa ymmärtävänä Niinistö tietää myös sen, että uhkakuvista uhonsa ammentavat ovat yhteiskunnan ruutitynnyreitä. Heti puheen jälkimainingeissa yksi Suomen toivo meni ja heitti kolme polttopulloa perheiden ja lasten vastaanottokeskukseen. 
***
Mutta mikä on Suomen ja suomalaisten arvojen tämän hetken pahin uhka?
Suomi on rankattu eri kansainvälisissä selvityksissä maailman kilpailukykyisimpien ja dynaamisimpien maiden joukkoon. Lähtökohtaisesti meillä jos kenellä on eväitä nousta koko Eurooppaa murjovasta vaikeaksi äityneestä taloustilanteesta. Menestyksemme resepti on ollut tähän asti selkeä: naisten ja miesten välinen tasa-arvo, lasten pääsy laadukkaaseen päivähoitoon ja koulutusjärjestelmään taustasta riippumatta, turvaverkko sitä tarvitseville ja yleinen luottamus yhteiskunnan toimivuuteen. 
***
Ei ihme, että kansalaisia ahdistaa. Sipilän ja kumppaneiden lääkkeillä ei Suomea olisi sotien jälkeen nostettu edes idänkaupan tuella. Sote-uudistuksesta on tehty keskustan kallis valtapolitiikan tarpeita palveleva maakuntahallintouudistus. Sivistyspuolue kokoomuksen valvovan silmän alla leikataan koulutuksesta nuorten ja koko Suomen tulevaisuuden kustannuksella. Päivähoitoratkaisuilla ajetaan äitejä kotiin ja väitetään tämän auttavan talouden rattaiden pyörimistä. Asiakasmaksuja korotetaan, vaikka ostovoimaa pitäisi lisätä. Keskustalainen siltarumpupolitiikka on taas voimissaan suurten kaupunkien kustannuksella. Suomeksi sanottuna: hallitus on päättänyt polttaa talon lämmikkeeksi ja väittää, että vaihtoehtoja ei ole. 
***
Alkuvuoden uutiskynnyksen ylitti kahden johtamisen professorin kirjoittama kirja, jossa selvitettiin työelämän vaatimuksia uuden ajan pomoille. Nyt johtajan pitää olla ajokoiramaisen atleettinen ja halukas lähtemään metsälle saaliinhakuun ihan kenen kanssa tahansa.
***
Vaikka vuosi on vasta alussa, olen jo valinnut oman suosikkini vuoden lehtikuvaksi. Helsingin Sanomien kuvaaja Rio Gandara ikuisti valtiopäivien juhlajumalanpalveluksessa pääministeri Sipilän ja valtiovarainministeri Stubbin pälyilevät ilmeet Nobel-voittaja Ahtisaaren edessä. Jonkin sortin ajokoirat siinä istuivat häntä koipien välissä, kun maailmallakin arvostettu suomalainen sivistynyt johtajuus ja inhimillisyys kulki heidän ohitseen ansaitsemalleen eturivin paikalle.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: yhteiskunta

Hallituksen leikkaukset - kallis ihmiskoe?

Perjantai 16.10.2015 klo 14:29 - maria

Pääministeri Sipilän hallitus tuo eduskunnalle jatkuvalla syötöllä mitä erilaisempia tavallisten ihmisten arkeen heikennyksiä tuovia esityksiä. 

Hallitus ei ole ollut vallassa vielä edes puolta vuotta, mutta kansan oikeustajua vastaan sotivia päätöksiä on riittänyt jo aikaansaamaan useita mielenosoituksia sekä huolta ja epävarmuutta tulevaisuudesta.
***
Hallitus vie pienituloisilta eläkeläisiltä asumistukea. Hallitus heikentää kaikkein heikoimpien vanhusten turvaa vähentämällä hoitajien määrää. 
Lääkekulujen korvauksista leikataan ja eläkeläisiä rokotetaan myös verotuksen kautta.
***
Hallitus tekee leikkauksia koulutusjärjestelmäämme. Nämä leikkaukset vaikuttavat lasten ja nuorten oppimiseen ja jättävät opettajia työttömiksi. Koulutusjärjestelmään tehtävät leikkaukset heikentävät myös tutkimustyön edellytyksiä ja innovaatioiden syntymistä.
***
Tunnollisilta pienituloisilta työntekijöiltä kuten hoitajilta ja palomiehiltä hallitus leikkaa jo ennestään matalista ansioista. Parempituloisten 70 000 - 90 000 euroa vuodessa tienaavien osalta tuloverotus kuitenkin kevenee. 
Hallitus ajaa paikallista sopimista ilman esitystä minimipalkan määrittelemiseksi. 
Tällä viikolla hallitus ilmoitti myös leikkaavansa työttömyysturvan kestosta sekä poistavansa lapsilisien indeksikorotuksen. 
***
Touhuamisen puutteesta hallitusta ei siis voi syyttää. Mutta mitä näillä operaatioilla saadaan aikaiseksi, sen arvioimiseen hallitus ei ole halunnut pysähtyä. Kansalle on päätetty antaa sekoitus lääkkeitä, joiden yhteisvaikutusta ei hallituksen piirissä välitetä arvioida. Pääministeri Sipilän kiteytys hallituksen tekemisistä on paljon puhuva: "Ensin tehdään uudistus, sitten katsotaan vaikutukset." 
Kiteytyksensä pääministeri antoi vastauksena kun 85 suomalaista professoria ja tutkimuspäällikköä vaativat vetoomuksessaan hallitusta käynnistämään vaikuttavuusarvioinnin hallitusohjelman eri leikkauksista. Vetoomuksen tekijöiden mielestä hallituksen leikkausten laskun maksavat suurilta osin pienituloiset naiset. 
***
Luvassa on aikamoinen ihmiskoe tilanteessa, jossa Suomi pitää saada nousuun ja ihmisten luottamusta valtaapitävien päätöksiin pitäisi heikentämisen sijaan vahvistaa.
Oikeus- ja työministeri Jari Lindström totesi torstaina eduskunnan kyselytunnilla, että hallitus uskoo uudistuksiinsa. Usko on hyvä asia, mutta näin suuresti ihmisten arkeen vaikuttavissa päätöksissä tarvitaan myös kykyä pysähtyä arvioimaan uudistusten kokonaisvaikutus numeroilla ja faktoilla.
On paikallaan kysyä, mitä ne sellaiset säästöt ovat, joiden vaikutukset tulevat Suomelle asiantuntijoidenkin mukaan välittömästi ja pitkällä aikavälillä kalliiksi?

 

1 kommentti . Avainsanat: Leikkaukset, säästöt

Miksi hallitus haluaa leikata vanhusten hoitajista?

Keskiviikko 7.10.2015 klo 13:42 - maria

Juha Sipilän hallitus aikoo pienentää hoitajien määrää vanhusta kohti.

Minimiksi suunnitellaan 0,4:n tasoa, vaikka jo nykyinen 0,5:n mitoitus riittää juuri ja juuri. Luvut ovat lukuja, mutta tässä tapauksessa luvut tarkoittavat inhimillisen hoivan tasoa.

 Vanhuspalvelulaki aikaansaatiin viime hallituskaudella kovan väännön jälkeen. Kokoomus ei halunnut henkilöstömitoituksia kirjattavaksi lakiin, mutta ne saatiin silti sisällytettyä kokonaisuuteen. Edellisen hallituksen aikana vanhusten palveluita myös valvottiin tehostetusti epäkohtien paljastamiseksi ja korjaamiseksi. Työ tuottikin tulosta. Henkilöstön määrää lisättiin alimitoitetuissa hoitopaikoissa ja asian tärkeys ymmärrettiin laajasti.

 Riittävässä henkilöstömitoituksessa on kyse kaikkein heikoimmassa asemassa olevien vanhusten oikeudesta saada esimerkiksi ruokaa ja vaippansa vaihdettua oikea-aikaisesti. Kyse on ihmisoikeuksien toteutumisesta ja ihmisarvon kunnioittamisesta.

 Näkeekö hallitus päätöksissään ihmisiä laisinkaan? Onko mietitty myöskään, mitä henkilöstön vähentäminen tarkoittaa matalapalkkaisten ja jo nyt jaksamisen äärirajoilla vanhusten parissa työskentelevien jaksamiselle? Tämä hallitus on keisari ilman vaatteita. Ei ole mitään syytä paraatiin. Mielenosoituksiin kylläkin.

 Viime hallituskaudella silloinen oppositiopuolue perussuomalaiset haukkui vanhuspalvelulain huonoksi, koska kokonaisuuteen saatiin huomioitua henkilöstömitoitukset, mutta heidän mielestään riittämättömällä tavalla. Nyt on toinen ääni kellossa. Perussuomalaiset on hylännyt tässäkin vaalilupauksensa. Perussuomalaiset jököttää hallituksessa kuin sunnuntaiajelulla Audin pehmeällä takapenkillä, vanhusten oikeuksista viis.

 Ei ole ihme, että lähi- ja perushoitajien etujärjestö SuPer on jo ilmoittanut ottavansa yhteyttä EU-viranomaisiin ja pyytävänsä heitä tutkimaan Suomen vanhustenhoidon tilan.

 Kuka kantaa vastuun, kun murheelliset uutiset aliravituista ja sänkyihin vangituista vanhuksista alkavat taas yleistyä? Odotin Sipilän hallitukselta parempaa. Nyt kaikkein heikoimmassa asemassa oleville vanhuksille on luvassa huonompaa.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: vanhuspalvelulaki, Sipilä, hallitus

Asenne ei korvaa riittämätöntä hoitajamäärää

Perjantai 20.2.2015 klo 14:49 - Maria

Kansanedustaja Sari Sarkomaa (kok) kertoi IL Lukijalta-palstalla 19.2.2015 vastustavansa vanhuspalvelulain kautta turvattavaa laitoshoidon riittävää henkilöstömäärää. Toivottavasti tämä on hänen yksityisajatteluaan eikä kokoomuksen virallinen kanta.

Sarkomaalle ja kokoomukselle on hyvä muistuttaa, että eduskunta edellytti vanhuspalvelulain käsittelyn yhteydessä joulukuussa 2012, että ”hallitus arvioi henkilöstömitoituksen toteutumisen vanhuspalvelulaissa tarkoitetulla tavalla vuoden 2014 aikana ja mikäli ympärivuorokautisen hoidon toimintayksiköissä ei ole saavutettu suosituksen mukaista henkilöstömitoitusta (vähintään 0,5), antaa eduskunnalle esityksen lain täsmentämisestä”.

THL ja Valvira ovat seuranneet vanhuspalvelulain toimeenpanoa ennen ja jälkeen lain voimaantulon. Tilanne on vanhuspalvelulain voimaan astumisen jälkeen parantunut huomattavasti, mutta se ei kuitenkaan lohduta niiden palveluyksiköiden vanhuksia ja heidän omaisiaan, jossa ei ole edelleenkään riittävästi hoitajia. Näitä alimitoitettuja palveluyksiköitä on edelleen peräti 10 prosenttia ja niissä asuu melkein 4000 ikäihmistä.

Sitovia henkilöstömitoituksia tarvitaan. Kyse on ihmisoikeuksiin kuuluvasta oikeudesta saada riittävää hoitoa ja hoivaa ja arvokas vanhuus. SDP:n tavoin sitovia henkilöstömitoituksia on vaatinut myös perushoitajaliitto SuPer.

Kokoomuslaisten on usein kuultu sanovan, että laitoshoidon sitova mitoitus merkitsisi hoitajien vähentämistä kotihoidosta. Moinen vastakkainasettelu on epäreilua vanhuksia kohtaan. Riittävää henkilöstön määrää tarvitaan molempiin, eikä toinen sulje pois toista. On myös väitetty, että minimimitoituksen säätäminen tekisi minimistä maksimin. Tämäkään väite ei pohjaa mihinkään todelliseen. Jo nykyisellään minimisuosituksesta huolimatta hoitolaitoksissa arvioidaan hoitajien mitoitus hoidon tarpeen mukaan. Niin olisi jatkossakin, sillä erolla, että lakisääteinen minimimitoitus tekisi alimitoituksen laittomaksi.

Ei ole oikein, että melkein 4000 ikäihmisen riittämätön hoito ja hoiva hyväksytään ja jäädään odottamaan asian korjaantumista itsekseen. Parantunut tilanne on vanhuspalvelulain huolellisen seurannan ansiota. Kokoomuksen maalailemia riskejä suurempi vaara on siinä, että ilman sitovia henkilöstömitoituksia tilanne palautuu sellaiseksi kuin se oli ennen henkilöstömitoituksesta aloitettua lainvalmistelua ja siihen liittyvää seurantaa.

Välillä kuulee, että vanhuspalveluiden ongelmat ratkeavat, kunhan hoitajat tekevät työnsä oikealla asenteella. Mielestäni moinen on loukkaavaa niin hoitajia kuin hoidettavia kohtaan. Viimeksi tällaisen väitteen esitti A-studion haastattelema "asiantuntija".

Meidän poliitikkojen on muistettava puolustaa kaikessa päätöksenteossa yhteiskuntamme kaikkein heikoimmassa asemassa olevia. Vanhuspalvelulaki ja eduskunnan yksimielisesti edellyttämä nollatoleranssi liian vähäiselle hoitotyöntekijöiden määrälle on konkretiaa, joka koskettaa juuri kaikkein eniten apua tarvitsevia. Lisää henkilökuntaa tarvitaan myös vanhusten kotihoitoon, koska yhä huonokuntoisempi vanhus jää asumaan kotiinsa. Kodista ei kuitenkaan saa tulla vanhukselle vankilaa ja hänen pitää päästä asianmukaiseen laitoshoitoon silloin kun siihen on tarve.

Kun aloitin vanhuspalvelulain valmistelun v 2011 mediassa kerrottiin jatkuvasti laitoshoidossa heitteille jätetyistä vanhuksista. Minua hävetti silloin Suomen puolesta, ja tulee hävettämään edelleen, jos nyt hyvään alkuun saatu mitoitusasia päästetään ennalleen.

1 kommentti . Avainsanat: Vanhuspalvelut, hoitomitoitus

Lisää kirjoituksia